PÄÄKIRJOITUS: Puuhastelu jatkuu

Nyt ranta-asukkaat, monenlaiset virkistyskäyttäjät ja vesistökunnostajat jo miettivät tämän vuoden leväkesää; millainen siitä tulee, mikä olisi toisin kuin ennen?

Yllätyksenä leväongelma ei voi tulla koskaan, sillä kyse on vieläkin isolta osalta edellisten sukupolvien tekemistä virheistä.

Edesmenneiden syyttäminen ei kuitenkaan auta jos vesistöt aiotaan saada kuntoon. Vanha ja käytännössä Vihdissäkin hyväksi koettu tapa ja aloittaa vesistöjen kunnostaminen yläjuoksulta.

Vihdissä on myös oivalliseksi havaittu mallin ottaminen muualta, sillä on kovin kallista ryhtyä keksimään asioita uudelleen – vaikka järvet ovatkin yksilöitä. Muun muassa tämän takia Vihdissä on 90-luvulta lähtien järjestetty valtakunnalliset vesistöpäivät.

Luulisi, että vesistöjen kunnostamisessa oltaisiin Suomessa jo niin pitkällä, että perusasioista olisi jonkinlainen yksimielisyys. Näin ei kuitenkaan ole, vieläkään.

Suurissa vesistöjen kunnostustöissä kokonaisuus ei välttämättä ole enää jämptissä hallinnassa, sillä mukaan lyöttäytyy kaikenlaisten projektien edustajia ja vesistössä tehdään vuosikausia tutkimuksia, joiden pohjalta ei välttämättä tehdä yhtään mitään päätöksiä.

Ei siis ole sellaista järveä, jonka kunnostamisessa joka ikinen toimija ponnistelee kohti yhdessä sovittua päämäärä ja tavoitetta? On toki, muun muassa Vihdin Enäjärvi.

Hiidenveden kunnostamisessa kiistaton ongelma on se, että edes keskeiset maksajat eivät tiedä panostuksilla saatuja tuloksia.

Tämä johtuu muun muassa siitä, että edes talteen saadun fosforin määrästä ei ole kiistattomia tuloksia.

Toki Hiidenvesi on hyvin tärkeä tutkimuskohde muun muassa yliopistoväelle ja kuntien vuosittaiset satojen tuhansien eurojen panokset antavat mahdollisuuksia monenlaiseen toimeliaisuuteen.

Rahan kylvämistä Hiidenveteen jatketaan vuodesta toiseen vain siksi, että raportit ovat paksuja ja täynnä lukuja?

Kohta kannattaa jo tutkia olisiko kunnostuspuuhastelujen keskeyttäminen Hiidenvedellä vesistön kannalta kaikkein hyödyllisintä?

Sellainen tutkimus kuitenkin maksaa ja lopputuloksena voisi jäädä toinen toisiaan ruokkiva toimijoiden verkosto työtä vaille.

vesa.valtonen@lehtiyhtyma.fi

Written by:

Toimitus

Ota yhteyttä

Kommentit (0)

Osallistu keskusteluun