Kaali kasvaa jo Illilän pellolla Ojakkalassa

Larisa Listopad

Illilän tilan isäntä Tuomas Kekillä on kevättyöt kiireimmillään.

Joukkueen kapteeni Piia Pesonen uskoo joukkueen olevan hyvässä iskussa kun kausi alkaa.

Ojakkalan pelloilla on kaalien kasvu hyvässä vauhdissa. Maanviljelijä Tuomas Kekki Illilän tilalta sanoo ensimmäisten kaalintaimien päätyneen peltoon jo 20. huhtikuuta.

Siemenistä alkaen Illilän tilalla kasvaneet kaalit ovat peltoon istutettaessa noin kymmensenttisiä. Harsojen alla kasvatetaan kerä-, parsa ja kukkakaaleja, kolmisenkymmentä hehtaaria kaikkiaan.

Tilalla on istutettu jo myös perunat, sipulit ja herneet. Viljan kylvöaika ei ole ihan vielä.

– Siihen päästään viikon, kahden kuluttua, Kekki arvio. – Nyt meneillään on heinämaitten lannoitus.

Pro Agrian tiedotti viikolla, että kevätviljojen kylvöt päästiin aloittamaan ensimmäisinä kaikkein suotuisimmilla lohkoilla Uudellamaalla. Kevyillä hietamailla myös varhaisherneen ja –porkkanan kylvöt sekä kaalien ja jäävuorisalaatin istutukset ovat käynnistyneet Etelä-Suomessa. Toden teolla kevätkylvöihin odotetaan päästävän Pro Agrian kasvutilannekatsauksen mukaan käsiksi ensi viikolla.

Yleisesti Suomessa kylvöjen käynnistymistä on jarruttanut peltojen hidas kuivuminen runsaslumisen talven jäljiltä. Viime viikon sateet sulattivat tehokkaasti lunta sisämaan pelloilta ja tasasivat jo aiemmin lumipeitteestä vapautuneiden peltojen kosteustilannetta.

Viime viikkoon saakka jatkuneet viileät säät ovat hidastaneet syysviljojen ja nurmien kasvuun lähtöä. Kevään tulo on vielä normaalissa aikataulussa, mutta jäljessä muutaman päivän verrattuna edellisiin aikaisiin keväisiin.

Kekki sanoo pelloilla olleen lunta verraten paljon.

– Kalkitsimme aikaisia maita ja se nopeutti lumen sulamista tänä keväänä, Kekki sanoo. – Aina kalkitseminen ei nopeuta sulamista.

Nyt sopisi sataa ripsauttaa silloin tällöin, sillä Kekki sanoo tuulen ja auringon kuivattavan pellon pintaa turhankin paljon.

– Keväinen sade tasaa maan kosteutta, mutta jatkuvana se toki tyrehdyttää kasvua.

Ensimmäisen Illilän kaalit nautitaan kesäkuun loppupuolella, samoin perunat.

– Perunamme eivät ole superaikaista lajiketta, joten satoa saadaan kesäkuun lopulla, Kekki sanoo.

Syysviljojen ja nurmien kevätlannoitukset aloitettiin toissa viikolla muuallakin Etelä-Suomessa. Keski- ja Pohjois-Suomessa kevätlannoitukset ovat alkamassa viikon kuluessa, mikäli säät pysyvät poutaisina ja pellot kuivuvat koneita kantaviksi.

Syysviljat ja nurmet ovat aloittamassa kasvuaan eteläisimmässä Suomessa.

Huhtikuun tavanomaista viileämmät säät ovat hidastaneet kasvuun lähtöä. Syysviljat näyttävät talvehtineen normaalisti lukuun ottamatta Pirkanmaata, jossa on havaittu kunnoltaan tavanomaista heikompia ruis- ja syysvehnäkasvustoja. Runsaslumisilla ja –sateisilla alueilla veden seisominen pelloilla voi aiheuttaa aukkoisuutta syysviljakasvustoihin. Nurmet ovat talvehtineet hyvin koko maassa.

Viljelysuunnitelmien perusteella viljelijät ovat tekemässä vain maltillisia muutoksia eri kasvien viljelyaloihin. Merkittävimmät muutokset koskevat Pro Agrian mukaan rehu- ja mallasohran viljelyaloja, joiden odotetaan hieman lisääntyvän viime vuodesta.

Viime kesien epäonnistumiset ovat vähentäneet kiinnostusta rypsin viljelyyn, vaikka rypsin viljelyn kysyntänäkymät ovat hyvät.

Härkäpavun viljelyn lisäämiseen on kiinnostusta Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa ja -Savossa. Lounais-Suomessa ja Keski-Suomessa sen sijaan viljelyalojen uskotaan pienenevän. Muiden palkokasvien viljelyä aiotaan laajentaa Uudellamaalla, Satakunnassa ja Pohjois-Karjalassa.

Luomualan odotetaan kasvavan hieman edellisvuosista useimmilla alueilla. Luonnonhoitopeltojen aloissa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia. Apila- tai viherlannoitusnurmien viljelyalojen odotetaan lisääntyvän useilla alueilla.

Mansikan kasvu ja pensasmarjojen sekä omenapuiden silmujen kehittyminen ovat alussa Etelä-Suomessa ja rannikkoalueella.

Kekki arvioi, että Illilän mansikat ovat selvinneet talvesta ilman vaurioita.

– Mansikat vasta heräilevät, vielä ei osaa varmaksi sanoa. Satoon vaikuttaa sitten myös kukinta.

Marja- ja hedelmätarhoissa ei Pro Agrian mukaan ole toistaiseksi havaittu talvivaurioita. Paksu lumipeite ja lämpötilan pysyminen vakaana kevättalvella ovat edistäneet talvehtimista.

Talvivaurioita päästään arvioimaan tarkemmin vasta, kun kasvu on alkanut kunnolla. Myyrätuhoja marja- ja omenatarhoissa on vähän. Niitä on havaittu ainoastaan joissakin harsoilla suojatuissa mansikkakasvustoissa.

Written by:

Maria Aittoniemi

Ota yhteyttä