TUUMITTUA: Liputtavia päiviä

Kansainvälistä Immuunipuutosviikkoa vietettiin, toista kertaa, 22. - 29.4.

Primaarit immuunipuutokset koskettavat yli kymmentä miljoonaa ihmistä ympäri maailman. Maailmanlaajuisen viikon tavoitteena oli lisätä tietoisuutta immuunipuutoksista ja siten pelastaa miljoonien ihmisten henki.

Maailman henkisen omaisuuden päivää vietettiin 26.4.

Päivän on perustanut YK:n erityisjärjestö World Intellectual Property Organisation, WIPO, ja sitä on vietetty jo kahdeksan kertaa.

Kansainvälisen päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota luovuuden ja keksintöjen merkitykseen ihmiskunnan vaurauden ja hyvinvoinnin edistäjänä.

Saksalaisen oluen nimikkopäivää vietettiin maailmanlaajuisesti 23.4.

Saksassa annettiin oluen puhtauslaki eli Reinheitsgebot samaisena päivänä vuonna 1516. Saksalaisella oluella ja olutkulttuurilla onkin pitkä historia.

Maailman ilmatieteen päivää vietettiin 23.3.

Päivä juhlistaa Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n perustamista vuonna 1950. WMO muistuttaa, että sää ja ilmasto vaikuttavat voimakkaastikin yhteiskuntien toimintaan ja kehitykseen.

Kalenteriin merkityt juhlapyhät eivät enää meille riitä. Jokainen tavallinen arkipäivä on muuntumassa jonkun tietyn asian liputuspäiväksi. Etätyöpäivä, autoton päivä, älä osta mitään -päivä. Kansainvälinen päivä rotusyrjinnnän poistamiseksi, elävää musiikkia juhlistava valtakunnallinen keikkapäivä.

Osa näistä nimikkopäivistä on ehkä lanseerattu kunnioituksesta. Toiset on perustettu tiedotusta varten.

On tietenkin kiva, jos asioita juhlistetaan. Ja tietenkin on hyvä, jos tietoisuus lisääntyy, missä tahansa asiassa. Mutta tuleeko asioista uutisia vasta, kun ne saavat oman, erikseen nimetyn päivän?

Tuleeko niistä silloin uutisia? Ja onko meillä kohta erikseen teemattomia päiviä?

Taidanpa julistaa maanantain 7.5. Arjelle pyhitetyksi päiväksi.

Written by:

Maija-Liisa Nyman

Ota yhteyttä

Kommentit

Osallistu keskusteluun