Radonmittausten suositusaika päättyi huhtikuun lopussa. Mittaukseen osallistuneet kuulevat tuloksista kesäkuun lopussa. Uusia mittauksia kannattaa tehdä jälleen marraskuussa.

Tutkimusprofessori Hannu Arvela Säteilyturvakeskuksesta kiinnittäisi huomion nyt uudisrakennusten suuntaan. Arvelan ohjeistus on selkeä. Etukäteissuunnittelu on helppoa ja edullista.

– Kun radonturvallisuus huomioidaan jo rakennusprojektin suunnitteluvaiheessa ja suojatoimet sisällytetään jo rakennuslupaan, päästään halvemmalla. Jälkikäteen tehdyt selvitykset mahdollisine korjaustoimineen ovat aina arvokkaampia.

Uudisrakentamisen tavoitearvon eli 200 becquerelin ylitykset kuutiometrillä ovat Arvelan mukaan niin yleisiä, että radonturvallinen rakentaminen on perusteltua koko maassa.

Enimmäisarvon ylitykset ovat yleisimpiä Etelä-Suomessa ja Pirkanmaalla.”

Radonia esiintyy koko maassa, mutta enimmäisarvon ylitykset ovat yleisimpiä Etelä-Suomessa ja Pirkanmaalla. Korkeita pitoisuuksia on eniten läpäisevillä maaperillä, kuten soraharjuilla.

Myös siirrettävät maa-ainekset tuottavat radonia maa-aineksen huokosilmaan.

Paksut täyttösora-ainekset voivat näin kasvattaa myös savimaalle rakennettavan pientalon sisäilman radonpitoisuuden yli enimmäisarvon.

– Salaojasoralle asetetuista laatuvaatimuksista ei pidä tinkiä. Liian hienoista maa-aineksista koituu kosteusongelmia, Arvela huomauttaa.

Arvelan mukaan rakennusmateriaalit vaikuttavat myös radonpitoisuuteen.

Betonirakenteiset asunnot, joissa seinät, katto ja lattia on tehty betonielementeistä, tuottavat asuntoon radonpitoisuutta keskimäärin noin 70 becquereliä kuutiometrille.

Sen sijaan puurakenteisessa pientalossa, jossa vain lattialaatta on betonia, laatan betoniaineksen vaikutus jää alle 20 becquereliin kuutiometrillä.

Rinnetalo on erityisen riskialtis, jos tiivistystöissä on puutteita.”

Taloissa, joissa on tuulettuva alapohja ja yhtenäinen maanvarainen laatta, on huomattavasti vähemmän radonpitoisuuden enimmäisarvon ylityksiä kuin taloissa, joissa on perusmuurin sisään erikseen valettu maanvarainen laatta.

Erityisen riskialttiiksi on tutkimusten mukaan todettu rinteeseen rakennettujen talojen maanvaraiset seinät, joiden tiivistystöissä on havaittu puutteita.

– Kevytsoraharkkoseinän pinnalle pitäisi kiinnittää kumibitumikermi, joka estää vuodot. Pystyvirtaukset voidaan estää asentamalla harkkojen väliin laatan alle ulottuva bitumikermikaista.

Radonin torjunnan avainkysymys on Arvelan mukaan maaperästä tulevien radonpitoisten ilmavirtausten estäminen tai vähentäminen.

Vanhojen talojen korjausmenetelmän valintaan vaikuttavat mitattu radonpitoisuus, rakennuksen alla oleva maaperä, täytemaa, talon rakenteet ja ilmanvaihto.

STUKin internetsivuilta on saatavissa ilmainen radonkorjausopas.

Arvela kertoo, että tehokkaimmat radoninkorjausmenetelmät ovat radonimuri tai radonkaivo.

Radonimuri voidaan asentaa joko lattian tai sokkelin läpi. Imupisteeseen kytketyllä poistopuhaltimella imetään ilmaa lattialaatan alta. Radonpitoisuus alenee yleensä 70–90 prosenttia.

Radonkaivon avulla imetään ilmaa maaperästä 4–5 metrin syvyydeltä.

Kaivo rakennetaan korjattavan rakennuksen ulkopuolelle. Yksi kaivo voi alentaa riittävästi jopa kymmenen lähistöllä olevan asunnon radonpitoisuutta. Kaivoa Arvela suosittelee vain karkeille soramaille.

Uudisrakentamisen radontorjunnassa keskeistä on, että lattian ja sokkelin välinen liitos tiivistetään bitumikermikaistalla ja radonputkisto asennetaan laatan alle.

Putkisto alentaa radonpitoisuutta varsinkin, kun putkiston poistohormiin kytketään poistopuhallin.

Arvela kehottaa tiivistämään myös vuotoreitit, kuten pääsähkö- ja vesijohdon läpiviennit.

Kotitalousvähennykseen voi liittää vanhojen rakennusten radonkorjauskustannusten työn osuuden.