Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen kansalaisen oikeuksia käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija.

Luonnon käyttämiseen jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa ei siis tarvita maanomistajan lupaa eikä jokamiehenoikeuksien käyttämisestä tarvitse maksaa mitään.

Jokamiehenoikeuksiin sisältyy aina vaatimus niiden harmittomuudesta: oikeutta ei saa käyttää haittaa tai häiriötä tuottavalla tavalla.

Vihdissä piisaa mielin määrin alueita jokamiehen oikeuksilla nautittaviksi; pitäjähän on pääkaupunkiseudun kehäkunnaksi harvaan asuttu.

Kaiken lisäksi suuri osa Nuuksion kansallispuistosta on Vihdin puolella, mutta Nuuksion markkinoinnissa Espoo etenee aivan eri tahtiin kuin Vihti.

Jokamiehen oikeuksien ”harmittomuus” ymmärretään usein päinvastoin kuin tavoitteena on ollut: moni jokamies roskaa ja tuhoaa ympäristöä. Näin on käynyt erityisesti Hiidenveden rantamilla Kokkokalliolla.

Eipä sen puoleen, rellestelijöiden jälkiä on paljon muuallakin kuin vihtiläisessä vihreässä luonnossa. Kirkonkylän veneranta ja Otalammen uimaranta ovat arkisia esimerkkejä.

Jokamiehenoikeudet ovat suomalainen erikoisuus, sillä jokainen saan liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta.

Jokainen saa oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua – voit esimerkiksi telttailla suhteellisen vapaasti, kunhan pidät huolen riittävästä etäisyydestä asumuksiin.

Jokainen saa myös poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia, onkia ja pilkkiä sekä veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä.

Et kuitenkaan saa aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille, häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia, kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, tai esimerkiksi ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tai muuta sellaista toisen maalta.

Oikeuksien rinnalla on aina velvollisuuksia.

vesa.valtonen@lehtiyhtyma.fi