Vihdin vesihuoltolaitoksen johtokunta päätti maanantaina, että Vihdin verkostoveden desinfiointi natriumhypokloritilla lopetetaan.
– Kloorauksen alasajo aloitetaan keskiviikkona. Verkoston ääripäissä kloorin maku poistuu noin viikon kuluessa, vesilaitoksen johtaja Tapio Lankinen kertoi tiistaiaamuna.
Klooraus alkoivuonna 2007Vihdin vesihuoltolaitoksella on asiakkaille jaettavaa talousvettä desinfioitu natriumhypokloritilla verkostoveden hygieenisen laadun varmistamiseksi vuodesta 2007 alkaen.
– Jatkuvaan verkostoveden desinfiointiin johtaneet syyt juontavat kahteen vuonna 2001 ja 2005 olleeseen verkostovesiperäiseen kampylobakteeriepidemiaan sekä vuoden 2007 ylävesisäiliöstä löytyneisiin kuolleisiin eläimiin.
- Mitään vedestä johtuvia sairastumistapauksia ei vuonna 2007 tullut esille, Tapio Lankinen huomauttaa.
– Vesihuoltolaitos korjasi vuonna 2006 Nummelan suurempaa ylävesisäiliötä. Korjaus kuitenkin epäonnistui, sillä vuonna 2007 ylävesisäiliöstä löytyi kaksi kuollutta päästäistä.
– Vesihuoltolaitoksen mielestä talousveden jakelu ilman klooridesinfiointia ei siinä tilanteessa ollut enää mahdollista. Ympäristölautakunta piti kokouksessaan 12.6.2007 myös veden desinfioimista tarpeellisena varokeinona terveyshaittojen ehkäisemiseksi.
Epävarmuuskalvoi mieliäTällöin päätettiin, että Nummelan suurempi ylävesisäiliö tulee peruskorjata.
– Peruskorjaus tehtiin vuonna 2008 ja sitä voidaan pitää onnistuneena. Tapahtumat 2000 -luvulla, kaksi verkostovesiperäistä epidemiaa, jättivät vielä epävarmuuden siitä, että jos kuitenkin jotakin jäi huomaamatta, vesilaitoksen johtaja Tapio Lankinen kertaa historiaa.
– Naapurikaupungeista Hyvinkäällä on jo vuosia verkostovettä kloorattu natriumhypokloritilla veden hygieenisen laadun varmistamiseksi, Vihdin vesihuoltolaitoksella päätettiin lähteä pienentämään saastumisriskiä ottamalla käyttöön klooridesinfiointi varmuustoimenpiteenä Hyvinkään esimerkin mukaisesti.
– Asiakkaamme ovat kuitenkin näkyvästi ja kuuluvasti vaatineet meiltä klooridesinfioinnin lopettamista jopa lisääntyvästä terveysriskistä huolimatta, Lankinen terävöittää.
VaihtoehtojaselvitettiinFCG Planeko Oy teki verkostoveden vaihtoehtoisten desinfiointitapojen selvityksen viime vuonna.
– Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa ne keinot, joilla verkostoveden hygieeninen laatu voidaan varmistetaan myös tulevaisuudessa. Raportti suositteli Vihdin Vedelle siirtymistä amiiniklooraukseen, Lankinen tähdentää.
Amiinikloorauksessa veteen syötetään natriumhypokloritin lisäksi ammoniumkloridia. Ammoniumkloridi sitoo vapaan kloorin monoklooriamiiniksi. Tällöin veteen ei tule kloorin hajua ja makua, kun kloorin ja ammoniumin suhde on oikea.
Riskittömään amiiniklooraukseen siirtyminen olisi edellyttänyt mittavia muutoksia vesihuoltolaitokselle, muun muassa alavesisäiliöiden rakentamista ja käytönvalvonnan lisäämistä.
– Muiden vesilaitosten kokemusten perusteella on todettavissa, että amiinikloorauksella ei välttämättä pääse haju- ja makuongelmasta kokonaan eroon. Lisäksi pienen vesilaitoksen kuten Vihdin Vesi, jossa on useita vedenottopaikkoja, on erittäin haasteellista järjestää amiiniklooraus turvallisesti, Lankinen kertoo kloorauksen lopettamiseen liittyvistä seikoista.
Saastumisenriski kasvaaNyt kun varmuuskloorauksesta luovutaan, Tapio Lankisen mukaan verkostoveden saastumisriski kasvaa.
Tätä kasvavaa riskiä pyritään hallitsemaan useilla toimenpiteillä.
– Arvioidaan tapauskohtaisesti verkoston osien huuhtelutarpeen lisääntyminen ja suoritetaan tarvittavat toimenpiteet. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi putkien huuhtelut ja ylävesisäiliöiden säännöllisin väliajoin tapahtuvat pesut.
– Nyt myös lisätään verkostoveden näytteenottoa ja tarkkailuohjelma päivitetään muuttunutta tilannetta vastaavaksi. Prosessimestarin työpanosta suunnataan puhtaanveden tuottamisen ja jakelun tehtäviin entistä enemmän, Lankinen listaa.
Avoimet putkenpäät tulpataan varastoinnin, työskentelyn ja taukojen ajaksi ja avataan vasta varsinaisen kytkentätyön käynnistyessä ja muidenkin tekemiä vesijohtoasennuksia ohjeistetaan siten, että hygieeninen vedenlaatu turvataan mahdollisimman hyvin.
Vesilaitoksen johtaja Tapio Lankinen kertoo, että perinteisesti valtaosa suomalaisista pohjavesilaitoksista ei edelleenkään desinfioi verkostovettään mitenkään.
Vihdissä jää kloorista luopumisenkin jälkeen kuitenkin UV-desinfiointi vedenottamoille. Yhdysvesijohdosta Lohjalta tulevaa vettä ei toistaiseksi ole varauduttu käsittelemään mitenkään.
