Itsenäisyyden kunniaksi

Tauno Ranta oli istuttamassa Kotikuusta vuonna 1967. Nyt kuusi kasvaa pihalla pitkänä ja vihreänä.

Elisa Grönholm

Kuusen varjossa on kasvanut kolme sukupolvea. Nurmikolla ovat Aatu Viitavuori, Tauno ja Teemu Ranta sekä Enni ja Otto Viitavuori.

Elisa Grönholm

Isänmaa Kotikuusi on kasvanut kohta 50 vuotta Tiensuun lypsykarjatilalla.

Vuonna 1967 Suomessa painettiin kuparilaattoja, joita jaettiin kuusen taimen kanssa. Kotikuusiksi kutsuttuja taimia istutettiin julkisille paikoille ja yksityishenkilöiden pihoille Suomen itsenäisyyden kunniaksi. Nyt Vihdin Jokikunnassa Tiensuun tilalla kasvaa korkea kuusi muistuttamassa kohta sata vuotta täyttävästä itsenäisestä Suomesta.

Sotaveteraani Tauno Ranta toimi 50 vuotta sitten Osuuskunta Auran luottamustehtävissä ja hänelle lahjoitettiin kyseisen kuusen taimi. – Istutettiin siinä toivomuksessa, että Suomi ja kuusi kilvan kasvavat, kertoo Ranta.

Ranta oli istuttamassa samana vuonna yhdessä silloisen Auran toimitusjohtaja Esko Linnan kanssa kuusia myös Vanjärven ja Jokikunnan koulujen pihoille. Ranta kertoo, että istutustilaisuus oli juhlallinen. –  Johtajaopettajattaren luokan lapset olivat ympärillä ja lauloivat ”Olet maamme armahin suomen maa”.

Istutettiin siinä toivomuksessa, että Suomi ja kuusi kilvan kasvavat

Taunon pojan ja nykyisen tilan isännän Teemu Rannan mukaan kuusi kasvaa tällä hetkellä parhaassa kukoistuksessaan. Aina kuusi ei ole kuitenkaan voinut yhtä hyvin.

– Kerran sen meinasi käydä hassusti, kun Tauno laittoi liikaa apulantaa juureen, kertoo vaimo Sirkka Ranta. Liika lannoitus aiheutti kuusen kellastumisen, mutta se saatiin onneksi pelastettua. Kuusen kasvua haittasivat alkuun myös suuret yli 100 vuotta vanhat pihakoivut, jotka imivät voiman samalta nurmikolta.

– Kuusi oli kitukasvuinen koivujen varjossa, Teemu sanoo. Nyt koivut on kaadettu ja kuusi elpynyt. 50 vuotta sitten kuusi istutettiin pihan näkyvälle paikalle. Istutusvuosi oli perheelle merkittävä, sillä Rannat vihittiin samana vuonna. Alkuun kuusella oli enemmän tilaa kasvaa.

– Silloin ei ymmärretty, että viereinen tie pinnoitetaan ja levitetään, Teemu sanoo. Vaikka välillä kuusi on voinut huonommin, sitä on aina arvostettu perheessä. – Lapsesta asti on opetettu, että se on kotikuusi, eikä sitä saa vahingoittaa, Teemu kertoo. Häntä on ohjeistettu, että sitä ei saa kaataa tai karsia, siinä ei saa kiipeillä, eikä laittaa linnunpönttöjä nauloilla kiinni.

– Kyllä se on arvoisansa paikan ja kunniansa saanut.

Kotikuusen tulevaisuutta ei kukaan osaa ennustaa, mutta Rantojen mukaan se on vapaa kasvamaan niin kauan kuin ei mikään tuholainen tai myrsky sitä kaada.

– Tätä samaa, työtä tuskaa ja taistelua kuusen alla on ollut, Teemu sanoo ja naurahtaa. Taunolle kuusi on vanha muistomerkki.

– Se tuo isänmaallista henkeä, hän sanoo.

Kotikuusten tarina

Kotikuuset istutettiin 14.5.1967. Itsenäisyyden kunniaksi kuusia istutettiin yli 30 000:tta.

Osuuskaupat toimittivat jäsenilleen ja asiakkailleen kuusentaimia sekä taimen viereen asetettavia kuparilevykkeitä. Levykkeessä lukee: "Kotikuusi istutettu v. 1967, jolloin Suomi oli ollut 50 vuotta itsenäisenä valtakuntana".

Vuonna 2017 Tulevaisuuden kuusi -kampanjassa mahdollisimman istuttaa juhlapuun tai -metsikön laattoineen satavuotiaalle Suomelle.

Tiensuun kotikuusi nähdään TV-sarjassa Kotikuusta etsimässä.

www.kotikuusi.enoprogramme.org
Written by:

Elisa Grönholm

Ota yhteyttä