Suomalaiset kertovat parhaista ystävistään: "Hän ei jättäisi minua, vaikka ryöstäisin pankin"

Suomalaisten elinikäinen ystävyys voi alkaa vaikkapa hyvän harrastuksen parista – ja kestää vuosikymmenten ajan. Kuvituskuva.

Jussi Vehkasalo / Arkisto

Tiistaina vietettävä ystävänpäivä ei ole pelkästään romanttisten sydänkäpysten päivä, vaan tänään suomalaiset voivat juhlia "vanhaa kunnon" kaveruutta monin eri tavoin.

Suomalaiset naiset ja miehet eivät kuitenkaan päästä ystävikseen keitä tahansa – eikä ainakaan mittaamattomia määriä.

– Tuttavapiirini on aika laaja, mutta hyviksi ystäviksi lasken vain muutaman, muistuttaa 53-vuotias nainen.

– Minua ja parasta ystävääni yhdistää samanlainen maailmankatsomus ja huumorintaju. Tutustuimme yli 30 vuotta sitten työn merkeissä ja ystävyys on jatkunut, vaikka elämäntilanteet ovat muuttuneet.

Hyvän ystävän mielialan voi ymmärtää puolesta sanasta."

Naisen mukaan hyvän ystävän kanssa voi jakaa ilot ja murheet, luottamuksellisesti. Toisen mielialan voi ymmärtää puolesta sanasta tai ilmeestä, eikä ystävyyttä kaada edes pitkä välimatka.

– Tapaamme muutaman kerran vuodessa ja juttu jatkuu siitä, mihin se edellisellä kerralla jäi. Muulloin lähetellään sähköpostia tai tekstareita, joskus puhutaan tunnin puhelu, nainen kertoo.

Kerran solmittu ystävyys saattaa kestää jopa vuosikymmeniä. Myöskään suuri ikäero ei välttämättä estä sydänystävyyttä. 

– Ehkä olen hiukan outo, koska minulla on ollut monta, itseäni huomattavasti vanhempaa ystävää ja on edelleen. Noin vuosi sitten olin saattamassa haudan lepoon yli 80-vuotiasta ystävääni, ja nyt yksi parhaista ystävistäni on 75-vuotias, nainen kertoo. 

– Viikon kuluttua yksi ystäväni täyttää 90 vuotta ja hän on alun perin ollut äitini lapsuudenystävä – yhteydenpito on siis jatkunut.

Usein parhaat ystävyydet juontavat juurensa jo nuoruusvuosilta.

– Oma ydinystäväpiirini on peräisin noin 35 vuoden takaa ja se sai alkunsa seurakunnan isoskoulutuksesta. Porukka on täydentynyt puolisoilla ja lapsilla, kertoo puolestaan 50-vuotias mies.

– Tapaamme säännöllisesti ja vietämme vuosittain pari-kolme yhteistä mökkiviikonloppua. Lisäksi tapaamme juhlien merkeissä, käymme elokuvissa ja ulkona syömässä.

Ystävyyttä täytyy myös vaalia: kun ei ole pitempään aikaan tavattu, joku katsoo asiakseen järjestää jotakin. 

Ystäväporukallani on aina tietty etuajo-oikeus."

– Omalla ystäväporukallani on myös tietty etuajo-oikeus, eli sovitan kalenteriin ensimmäiseksi ystäväpiirin menot. Olemme myös valmiita auttamaan toisiamme, viisikymppinen mies kertoo.

Suomalaiset myös arvostavat kestävää ystävyyttä suuresti.

– Parasta on ollut kaikki ja näin pitkän tuntemisen jälkeen arvostaa sitä, että on pitkä yhteinen historia. Ei tarvitse selittää mitään, kun toinen ymmärtää jo puolesta sanasta, mies myöntää.

– Viime aikoina hienointa on ollut, että ystäväpiirin lapset aikuistuttuaankin haluavat tulla yhteisiin tapaamisiin jopa ulkomailta asti.

Yhteiset harrastukset ovat synnyttäneet monta hyvää ystävyyttä. 

– Kävimme samaa pyhäkoulua. Yksi tyttö oli juuri muuttanut paikkakunnalle muualta ja sain kutsun hänen 5- tai 6-vuotissynttäreilleen. Siitä lähtien olemme olleet kavereita, muistelee 57-vuotias nainen.

– Hän on minua vähän nuorempi, joten koulussa emme kaveeranneet. Kun kumpikin muutti Helsinkiin opiskelemaan, aloimme pitää enemmän yhteyttä. Kävimme muun muassa iltatöissä siivoamassa yhdessä. Hommat ja jutut luistivat, nainen myhäilee.

Oikea ystävä ei jättäisi minua, vaikka ryöstäisin pankin."

He suunnittelevat parhaillaan järjestävänsä ystävyyden 50-vuotisjuhlia.

Monen mielestä parasta ovat ystävän kanssa vietetyt hetket, jolloin kokee tulevansa hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on.

– Ystävä pitää sinusta, vaikka ei hyväksy kaikkea mitä teet tai ole asioista samaa mieltä. Ystävyyttä vaalimisessa on tärkeää se, ettei koe tarvetta muuttaa toista, kertoo 48-vuotias nainen.

– Ystävyys ei voi myöskään perustua hyötyajatteluun. Olen joskus todennut, että muutama hyvä ystäväni ei jättäisi minua, vaikka ryöstäisin pankin tai joisin itseni sillan alle. 

Useilla suomalaisilla on ystäviä on eri elämänvaiheista: lapsuudesta, nuoruudesta, kotiäitiajalta ja työelämästä.

– Ystävyyden pituus ei määritä sen arvoa. Osa ystävyyssuhteista on syntynyt melkein huomaamatta. Joidenkin ystävien kanssa ollaan tekemisissä lähes jatkuvasti. Joskus välimatka tekee tapaamisesta hankalaa, mutta ei vaikuta ystävyyden arvoon, kertoo nainen.

– Viimeisin ystävyys syntyi siten, että seisoin Turussa Aurajoen rannalla ja ihailin kerrostaloa. Tämä uusi ystävättäreni tuli kanssani ihailemaan taloa ja kertoi, että hän oli juuri tehnyt asuntokaupat. Ei tosin kyseisestä talosta mutta kuitenkin.

 

Written by:

Jari Pietiläinen

Ota yhteyttä