Uutta virtaa raakailusta

Seinäjokelaisen Mea Salon Hellaton kokki -blogin tiimoilta on nyt julkaistu kolmas ruokakirja.-Ruokakirjojen tekeminen jatkuu, mutta nyt vaihdan genreä ja sen myötä aloitan myös uuden blogin, Salo suunnittelee.

Tuukka Kiviranta

Paahdettujen kasvisten dippikastikkeena on kurmesaanijuusto, Mea Salon kehittämä vastine parmesanille.

Tuukka Kiviranta

Fenkolin lakritsainen maku nousee hyvin esiin kypsentämättömässä kasviskeitossa.

Tuukka Kiviranta

Raakailija voi herkutella monenlaisilla jäätelöillä, puikoilla tai burgereilla.

Tuukka Kiviranta

Mea Salon kolmas raakaruokakirja on kattava tietopaketti raakaravinnosta kiinnostuneille.

Tuukka Kiviranta

RUOKA Raakaa ravintoa voi lisätä ihan tavalliseen ruokavalioon itselleen sopivissa määrissä.

Hyvin harva syö pelkästään raakaa ruokaa, mutta yhä useampi sitä suosii.

Raakailijaksi kutsutaan on henkilöä, jonka ruokavaliosta vähintään 75 prosenttia on raakaa eli kypsentämätöntä ruokaa.

– Ei ole yhtenäistä raakailijajoukkoa. Raakaravinto on yläkäsite, jonka alla on suuntauksia, selventää raakaruuan asiantuntijana tunnettu bloggari, ruokakirjailija ja raakaravintovalmentaja Mea Salo.

Hänen mukaansa terveellisintä raakaruokaa on elävä raakaravinto, jossa ruoka on mahdollisimman ravinnepitoista ja hyvin imeytyvää.

Elävä ravinto sisältää paljon ituja, versoja, hapatettuja ruokia ja lehtivihreää.

Työkaluksi riittää yleensä tehosekoitin.

Mea Salo vaikuttaa hieman turhautuneen siihen, että raakaravinnosta liikkuu hänen nähdäkseen paljon väärää tietoa, luuloja ja olettamuksia.

Yksi harhaluulo on raakaravinnon monimutkaisuus. Asian korjaamiseksi Mea Salo on julkaissut jo kolmannen bloginsa nimeä mukailevan ruokakirjan, Hellattoman kokin elävä raakaravinto -kirjan.

Hän antaa siitä kolme reseptiä maistiaisia.

– Valitse resepti ja laita ruokaa. Syö. Valitse uusi resepti. Raakaruokaan perehtyminen on näin yksinkertaista, Salo napauttaa.

– Työkaluksi riittää yleensä tehosekoitin.

Seitsemään vuoteen minulla ei ole ollut mitään flunssan oireita.

Hän itse tutustui elävään raakaravintoon jo sen rantautuessa Suomeen 1980-luvulla, mutta ruokamuutos jäi silloin idättelyksi.

– Olin kuitenkin vakuuttunut, että elävä ravinto on kaikkein terveellisintä ruokaa, Salo kertoo.

Myöhemmin, neljänkympin rajapyykin lähestyessä, hän huomasi tarvitsevansa ruokaremontin.

– Ajattelin, että nyt tämän sekasyöjän pitää tehdä muutoksia, tai muuten alan niittää diagnooseja viimeistään viisikymppisenä, Salo muistelee.

Hän ryhtyi vegaaniksi yhdessä yössä. Pitkäaikaiset flunssat jatkuivat vegaaninakin, joten hän siirtyi raakailijaksi.

– Seitsemään vuoteen minulla ei ole ollut mitään flunssan oireita.

Kun ruoan valmistaa itse, ei tarvitse syödä säilöntä-, väri- ja muita lisäaineita.

Kunnon resepteillä raaka-ateriat onnistuvat vaivattomasti keneltä tahansa kotikokilta. Ne ovat myös nopeita valmistaa, ja tiskiä tulee vähän.

Raakailijaksin ryhtyminen on asia erikseen.

– Opetan ihmisiä lisäämään raakaruokaa kullekin sopivalla tavalla haluttuun mittaan asti, Salo kertoo.

– Jos joku haluaa syödä pääasiassa raakaruokaa, se on hyvä tehdä pikkuhiljaa, jotta elimistö ja mieli ehtivät mukaan.

Hän kannustaa kokeilemaan raa`an ruuan lisäämistä ruokavalioon vaikka ihan vain vaihtelun vuoksi.

Hän muistuttaa, että itse valmistaessaan tietää paremmin, mitä suuhunsa laittaa.

– Kun ruoan valmistaa itse, ei tarvitse syödä säilöntä-, väri- ja muita lisäaineita.

Mea Salon blogi on osoitteessa hellatonkokki.blogspot.fi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Written by:

Crista Lassfolk-Feodoroff

Ota yhteyttä