Vihdin Uutisten vaalikone: Ehdokkaat suhtautuvat suopeasti kyläkouluihin

Apua vaalikoneesta. Vihdin Uutisten vaalikone palvelee: pääset testaamaan kenen ehdokkaan kanssa mielipiteet osuvat parhaiten yhteen.

Johanna Erjonsalo

Perusteina esimerkiksi vetovoimatekijät ja yhteisöllisyys.

Vihdin Uutisten vaalikoneessa on kaksi kysymystä, jotka koskevat kyläkouluja.

Vaalikoneessa tiedustellaan kuntavaaliehdokkaiden mielipiteitä siitä, tulisiko kyläkoulujen toimintaa kehittää muuhunkin kuin koulutoimintaan, esimerkiksi monipalvelukeskuksiksi. Lisäksi ehdokkaat ovat saaneet kertoa mielipiteensä siitä, kannattaisiko kyläkoulut säilyttää, jos oppilasmäärä on riittävä.

Ensimmäiseen kysymykseen oli torstaihin mennessä vastannut 138 Vihdin kuntavaaliehdokasta. Heistä 95 prosenttia on sitä mieltä, että kyläkouluja tulisi kehittää muuhunkin kuin koulutoimintaan. Esimerkiksi Keskustan ja Perussuomalaisten ehdokkaista moni on väitteen kanssa täysin samaa mieltä ja myös molemmat Itsenäisyys Takas! -yhteislistan ehdokkaat ovat täysin väitteen kannalla.

Perusteluissa moni nostaa esiin harrastustoiminnan. Kustannustehokkuus tulee esiin useassa vastauksessa. Palvelukeskusten myös ajatellaan houkuttelevan asukkaita kyliin ja lisäävän yhteisöllisyyttä.

– Kunnan kiinteistöjen käyttöä kannattaa mahdollisuuksien mukaan tehostaa. Parhaimmillaan kyläkoulu toimii kylän yhteisenä olohuoneena, perustelee Heidi Nordman (kesk.).

– Saadaan lisää asukkaita Vihdin kyliin, kun on tarjota harraste- ym. mahdollisuuksia lähellä, kommentoi Rain Kolga (ps.).

Eri mieltä on vastanneista ehdokkaista vain kaksi prosenttia.

Hyvin pitkälti edellisen kaltainen on mielipiteiden jakauma myös toisen kysymyksen kohdalla. Kyläkoulut kannattaa säilyttää, jos oppilasmäärä koulussa on riittävä -väitteen kanssa samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä on 94 prosenttia ehdokkaista.

He perustelevat kyläkoulujen säilyttämistä mm. sillä, että koulut tekevät Vihdistä vetovoimaisemman. Lisäksi vastauksissa korostuu koulujen merkitys kylille ja kyläyhteisöille. Ehdokkailla on mielessä myös lapsen etu: koulujen turvallisuus ja lyhyt koulumatka. Moni kuitenkin korostaa, että oppilasmäärä on ratkaiseva asia ja pohtii, mikä määrä oppilaita on riittävä.

– Riittävä on suhteellinen käsite. Oppilasmäärät vaihtelevat vuosittain, mutta jos on nähtävissä selkeää laskua, voisi kyläkoulupaikkaa aktiivisesti markkinoida vaikka ruuhkaisempien koulujen oppilaille, ehdottaa Terhi Mattila (ps.).

Vain kolme prosenttia on väitteen kanssa jokseenkin eri mieltä. Tähän kysymykseen oli torstaihin mennessä vastannut 137 ehdokasta.

Kummassakin kysymyksessä neljä ehdokasta ei osaa sanoa kantaansa.

Taustaa

Kyläkoulut ovat olleet kunnallisen päätöksenteon kuuma peruna jo vuosia.

Ajankohtaisin on nyt Tervalammen koulun kohtalo: koulu ollaan lakkauttamassa. Ensi syksynä Tervalammen koululaiset on tarkoitus sijoittaa Huhmarnummen kouluun. Huhmarnummen ja Tervalammen koulujen yhdistämistä on perusteltu sekä toiminnallisilla syillä että Tervalammen koulun oppilasmäärän vähenemisellä.

Koulujen yhteyteen perustettavista monipalvelukeskuksista tehtiin valtuustoaloite viime joulukuussa. Aloitteessa Terhi Mattila (ps.) esitti, että kunta yhdistäisi kyläkouluihin erilaisia palveluja, esimerkiksi varhaiskasvatusta, esiopetusta tai ikäihmisten palveluita.

Written by:

Maija-Liisa Nyman

Ota yhteyttä