Vihdin yleiskaavan tekeminen on vuosien pituinen projekti

Kaavasuunnittelijat Anniina Lehtonen ja Katri Kuusisto virittelivät kuntalaisille tarvikkeet ideoiden esittämistä varten.

Vesa Valtonen

Yleiskaavan rakentaminen alkoi kuntalaisten ideaillalla.

Vihdissä ei ole oikeusvaikutteista koko kunnan yleiskaavaa, mutta mahdollisesti jo muutaman vuoden kuluttua sellainen on.

Yleiskaavatyö on nyt starttivaiheessa, sillä vihtiläiset oli torstai-illaksi kutsuttu koolle pohtimaan miltä Vihti tulevaisuudessa näyttää, kuulostaa ja tuntuu.

Kunnan kaava-ammattilaisten järjestämä ilta Kuoppanummen koulukeskuksessa houkutteli keskustelemaan kymmeniä Vihdin tulevaisuudesta kiinnostunutta kuntalaisia.

Tavoitteena on nyt yleiskaavatyön esivaiheessa kerätä asukkaiden mielipiteitä ja toiveita syksyllä varsinaisesti käynnistyvää koko kunnan yleiskaavatyötä varten.

– Vihdin yleiskaavatyö aloitetaan näin puhtaalta paperilta. Tämä ei kumoa aikaisempia kaavoja, vaan antaa kunnan kehittämiselle uudet askeleet, tiivisti kaavasuunnittelija Anniina Lehtonen.

Hänen kanssaan kuntalaisten ideoita olivat vastaanottamassa kaavasuunnittelijat Katri Kuusisto ja Miia Perätalo sekä kaavoituspäällikkö Suvi Lehtoranta.

Kuoppanummen koulukeskuksen tiloihin oli torstai-illaksi suunniteltu kolmetuntinen kaavoitusverstas, jossa vihtiläisillä oli mahdollisuus piirtää lukuisille suurille karttapohjille esimerkiksi virkistykseen ja liikkumiseen haluttavia reittejä sekä alueita uusiksi asuin- ja työpaikka-alueiksi.

Yleiskaava on kunnan koko maantieteellisen alueen maankäytön suunnitelma. Yleiskaava sijaitsee kaavoituksen tasoissa maakuntakaavan ja asemakaavan välissä. Yleiskaava sovittaa yhteen ja ohjaa yksityiskohtaisempien asemakaavojen laatimista. Yleiskaavalla ohjataan kaava-alueen käyttöä yleispiirteisesti määrittelemällä ja sovittamalla yhteen esimerkiksi asuin- ja virkistysalueiden, työpaikkojen, palvelujen ja liikenneväylien sijainti.

Yleiskaavassa voidaan myös merkitä ennallaan säilyvät alueet ja ne alueet, joihin tulee joko pienempiä tai suurempia muutoksia.

Koko kuntaa käsittelevää kaavaa kutsutaan yleiskaavaksi ja rajattua aluetta koskevaa kaavaa taas osayleiskaavaksi.

Osayleiskaava voidaan tehdä vaikkapa ranta-alueille ja se voi olla tarkempi kuin yleiskaava muuten.

Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Asemakaavaa laadittaessa siis tarkistetaan, minkälaisia ohjeita yleiskaavassa annetaan maankäytölle. Jos asemakaavaa ei ole, rakennetaan yleiskaavan mukaan. Yleiskaavan vahvistaa kunnanvaltuusto.

Lisää aiheestahttp://www.vihdinuutiset.fi/artikkeli/521653-yleiskaavatyolle-otettiin-s...

Written by:

Vesa Valtonen

Ota yhteyttä