Nummelan torilla oli juhlallinen lipunnosto

Lukiolainen Hilla-Marja Honkalammi luki itsenäisyysaiheisen kirjoituksensa Nummelan torilla. Tapahtuman veti perinteisesti Nummelan Killan puolesta Tenho Öblom.

Vesa Valtonen

Itsenäisyyden kivelle seppeleen laskivat veteraaniyhdistyksen puolesta Keijo Majuri ja Nummelan Killan varakomentaja Jarmo Töyräs.

Vesa Valtonen

Juhlapuheen torilla piti kansanedustaja Eerikki Viljanen.

Vesa Valtonen

Satavuotiasta Suomea juhlittiin itsenäisyyspäivän valjetessa.

Seitsemään lipputankoon nostettiin mieskuoron laulaessa siniristilippu itsenäisyyspäivän aamuna Nummelan torilla, jonne kokoontui suuri joukko vihtiläisiä juhlimaan satavuotiasta Suomea.

Nummelan Killan järjestämässä perinnetilaisuudessa luettiin vuoden aikana edesmenneiden veteraanien nimet, kuultiin kaksi puhetta ja nautittiin Sotilaskotiyhdistyksen kahvituksesta.

Puheet pitivät lukiossa Nummelan Killan perinteisesti järjestämän kirjoituskilpailun voittaja Hilla-Marja Honkalammi ja kansanedustaja Eerikki Viljanen.

Puheessaan Hilla-Marja Honkalammi kertoi isoisänsä syntyneen juuri sotia ennen Karjalan kannaksella.

– Hän joutui sotalapseksi Ruotsiin kahdesti, ensimmäisen kerran ainoastaan kolmevuotiaana ja toisen kerran viisivuotiaana. Toisen maailmansodan aikana Suomesta lähti muihin Pohjoismaihin yhteensä lähes 80 000 lasta sodan tieltä.

– Vaarini aina kertoo, kuinka ensimmäisen kerran Ruotsiin mentyään ruotsin kielen alkaessa sujua hänen tuli lähteä

takaisin Suomeen ja kun suomen kieli alkoi taas sujumaan, tuli toinen sota ja täytyi taas lähteä Ruotsiin.

– Sotien jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien elämään taas sekä sodat että erityisesti niiden jälkeinen pula-aika ja sotakorvaukset ovat vaikuttaneet.

Olemme ikuisesti kiitollisia.

Hilla-Marja Honkalammi kertoi miten rintamalla taistellut mumminsa levyseppäisä teki sotakorvauksia Neuvostoliittoon, ja kotiäidin kanssa jonotettiin kadunkulmilla kangaskauppaan, korttelin pituudelta kenkäkauppaan ja ruokaostoksille ostamaan sen verran maitoa, mitä säännöstelykorteilla sai.

Hän muistutti, että sodista ja niiden jättämistä arvista ei ole perheissä paljoa puhuttu, vaikka ne ovat aina toimineetkin merkittävästi aikakausien jakajina.

– Oli aika sotia ennen, sotien aikana ja sotien jälkeen. Vanhempieni elämässä, vielä kauan sotien jälkeen syntyneiden arjessa ja pyhässä, itsenäisyyspäivä on aina kaikista suurin, kaikista merkitsevin juhla, johon liittyy tarkkoja sääntöjä: esimerkiksi valot on sammutettava kuudelta ja jok’ikisellä ikkunalla tulee palaa kaksi kynttilää.

Puheessaan lukiolainen muistutti, että "me nuoret emme joudu ajattelemaan sotia tai itsenäisyyttä yhtenään, kuten useat sukupolvet meitä ennen ovat joutuneet. Meille itsenäisyytemme on melkein itsestäänselvyys. On onni, ettei meidän tarvitse tuntea elämää ilman itsenäisyyttä, kieltä, identiteettiä ja historiaa."

– On onni, että saamme elää turvallisessa maassa, rauhan aikana, ja muistella ja juhlia nyt satavuotiaan maamme historiaa ja suunnata katseemme tulevaisuuteen. Tämän kaiken mahdollistamisesta olemme ikuisesti kiitollisia!

Suomen kansa on tehnyt suoranaisen ihmeen.

Eerikki Viljanen muistutti, että eduskunnan hyväksyttyä itsenäisyyden julistamisen sata vuotta sitten oli hetki, josta sai alkunsa kansakunnan kohtalaisen nopea nousu köyhyydestä, maailman menestyneimpien ja kehittyneimpien huippumaiden joukkoon.

– Sadassa vuodessa Suomi ja Suomen kansa on tehnyt suoranaisen ihmeen. Siihen on vaadittu sisua, rohkeutta, viisautta ja etenkin paljon ponnisteluja - hikeä ja kyyneleitäkin. Valitettavasti maamme itsenäisyyttä on pitänyt puolustaa myös asein, mutta siihenkin suomen kansa on ollut tarvittaessa valmis.

– Juhliessamme itsenäisyyttä juhlimme samalla vahvaa suomalaista kansanvaltaa. Tänä vuonna tuota juhlimista on harrastettu, kuten oikein onkin, koko vuoden ajan.

Viljasen mukaan ketterä kansakunta Suomi on pärjännyt ennenkin, mennyt läpi tuulen, tuiskun tai vaikka harmaan kiven.

– Suomi, me, tulemme pärjäämään myös jatkossa, kun vain yhdessä niin päätämme ja haluamme, Eerikki Viljanen vakuutti.

Tapahtuma

Nummelan Kilta pystytti Itsenäisyyden kiven Nummelan torille noin neljännesvuosisata sitten.

Siitä lähtien kilta on järjestänyt itsenäisyyspäivän aamuna torilla juhlallisen lipunnostojuhlan.

Keskiviikkona Nummelan Kilta muisti kahta talkootyöntelijää pitkästä arvokkaasta työstä Suomi 100 v -sisupuukoilla. Juhlavuosipuukon saivat Jyrki Virta ja Tenho Öblom, joka perinteisesti on juontanut tapahtuman itsenäisyyspäivän aamuna.

Written by:

Vesa Valtonen

Ota yhteyttä

Lisää aiheesta

Seppelten lasku sankarihautausmaalla: "He, jotka näissä haudoissa lepäävät ovat antaneet kalleimpansa"" Edellisten sukupolvien työ olkoon perustanamme"