8.6.2012 - 08.34

Makarovin puheet on ymmärretty täysin väärin

Venäjän yleisesikunnan päällikön armeijakenraali Nikolai Makarovin puheen kärki kohdistui yhteen asiaan: eurooppalaisen yhteistyön torjumiseen.

Makarov kohdisti sanansa sekä Euroopan että Suomen heikkoihin taloudellisiin kohtiin että painotti Venäjän omia arkoja intressejä Euroopassa.

Molempien taustalla ovat talous ja raha. Vaikka kylmän sodan ajasta on siirrytty kylmän rahan aikaan, Venäjä pelkää edelleen enemmän taloudellista kuin poliittista eristämistä. Venäjän talouskasvu on täysin riippuvainen öljyn ja kaasun viennistä.

Euroopan velkakriisin ratkaisuksi on esitetty aikaisempaa tiiviimpää talousunionia, joka sitoisi EU-maat yhä tiukemmilla nyöreillä toisiinsa. Siteiden sinetiksi Venäjä ei halua tiivistä puolustuksellista unionia, jonka aseilla turvattaisiin yhteistä eurovaluuttaa, taloutta ja velkojen maksua. Eurooppalainen puolustus ja eurooppalainen talousintegraatio ovat Venäjän etujen vastaisia.

Mitä syvemmäksi Euroopan velkakriisi on muuttunut, sitä äänekkäämmin euromaat ovat edellyttäneet toinen toisiltaan yhteisvastuuta eli liittoutumista euron, talouskasvun, työllisyyden, elintason ja ennen muuta velkojen maksun turvaamiseksi. Euroopan ja koko lännen velkaongelman ratkaisumallit ovat Venäjän omien tavoitteiden vastaisia. Tämä analyysi on tehty ulkoasiainhallinnon ja Euroopan taloussuhteita hoitavien asiantuntijoiden piirissä. Makarov ei puhunut vain suomalaisille vaan koko Euroopalle.

Saksan liittokansleri Angela Merkel on valmis harkitsemaan ylivelkaantuneiden euromaiden rahoittamista yhteisvastuullisilla veloilla, mikäli samalla EU tiivistää poliittista, taloudellista ja toiminnallista unioniaan.

Euroopan velkakriisin hoitovälineet ovat toimenpiteitä, jotka kaikki rajaavat Venäjän toimintavapautta länsimarkkinoilta tai edellyttävät, että Venäjä noudattaa nykyistä orjallisemmin lännen kauppapolitiikkaa ja Maailman kauppajärjestön (WTO) vapaakauppasääntöjä.

On hyvin oletettavaa, että Venäjän näkökannat tulevat suoraan tai peitellysti esille kahden viikon kuluttua Pietarin talousfoorumissa, johon myös presidentti Sauli Niinistö osallistuu.

Makarov on kirkas ajattelija

Armeijakenraali Makarovin puheiden on arvioitu olevan tietämättömän ja kylmään sotaan jääneen miehen puheita. Sitä ne eivät missään tapauksessa ole.

Makarov on varmuudella tietoinen pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen puolustuspoliittisesta selonteosta ja hallitusohjelmasta sekä presidentti Niinistön puheista. Niillä ei kuitenkaan ole painoarvoa ja merkitystä Venäjän suurten intressien puolustamisessa.

Venäjä kestää poliittisen eristämisen ilman suurempia sisäisiä haittoja, mutta taloudellinen ulossulkeminen on sille vaaroista suurin.

Makarovin puhe kannattaa lukea uudelleen ja ottaa sen taustaksi eurooppalainen kehityskulku, integraation tihentyminen ja energiamarkkinoiden todellinen mullistus. Makarovin puhe oli kertauskurssi Venäjän intresseistä, joita se tulee puolustamaan.

Kaasuputki menettää merkitystään

Euroopan aikaisemman mahtimiehen Saksan entisen liittokanslerin Gerhard Schröderin johtoajatuksena oli sitoa Venäjä Eurooppaan kaasuputkella eli rahalla.

Siperian kaasuvarojen myyminen Eurooppaan johtaisi pitkäaikaiseen kauppasuhteeseen, jossa toinen osapuoli olisi riippuvainen energiasta ja toinen energiamyynnin rahoista.

Ennen kuin ensimmäinen kaasukuutio ehti virrata Venäjältä Saksaan, maailman maakaasumarkkinat muuttuivat.

Yhdysvalloista löytyneitä jättimäisiä liuskekaasuesiintymiä voidaan hyödyntää kohtuullisen helposti ja edullisesti verrattuna jäätiköiden alla ja valtamerien pohjisa oleviin öljyesiintymiin. Muutama vuosi sitten löydetyt valtavat uudet liuskekaasuesiintymät tekivät Yhdysvalloista kerta heitolla kaasun suhteen energiaomavaraisen ja rannikoille rakennetut maakaasun tuontiterminaalit muutettiin pikavauhdilla vientiterminaaleiksi. Nesteytettyä maakaasua kuljettavat tankkerit alkoivat seilata täydessä lastissa USA:sta muualle maailmaan.

Tämä romutti kaasun hinnan Yhdysvalloissa ja alentaa kaasun markkinahintaa koko maailmassa.

Samalla Euroopan energiariippuvuus Venäjästä liudentuu. Euroopan ja Venäjän välillä oleva energian napanuora ei enää ole myöskään poliittinen väline, jolla Venäjä voisi halutessaan säännellä eurooppalaisten asuntojen lämpötiloja. Kaasuhanojen poliittinen merkitys on hiipumassa.

Viime vuosina Venäjä on useaan kertaan sulkenut Eurooppaan johtavan putken, koska sillä on ollut poliittisia ja taloudellisia ongelmia putken läpikulkumaan, Ukrainan kanssa. Tämän pakotteen merkitys on myös vähentynyt, kun Itämeren kaasuputki avattiin.

Toisaalta Venäjä on solmimassa Itämeren alitse kulkevia kaasutoimituksia paljon suurempaa kaasusopimusta Kiinan kanssa, minkä turvin Venäjä vähentää omaa riippuvuuttaan Euroopan markkinoista. Jättisopimuksen kautta Kiinasta tulisi Venäjän suurin yksittäinen kauppakumppani ohi Saksan.

Vaihtoehdot lisäävät riippumattomuutta

Euroopan poliittinen, taloudellinen ja puolustuksellinen integraatio ei ole Venäjän tavoitteiden ja halujen mukaista. Siksi se käyttää hyväkseen jokaisen tilaisuuden, jossa se voi muistuttaa naapureitaan ja koko Eurooppaa omien etujensa muuttumattomuudesta.

Suomen osallistuminen Islannin ilmapuolustukseen ja Suomen puolustusvälineiden Nato-yhteensopivuuden lisääminen ovat yksittäisiä esimerkkejä siitä, miten eurooppalainen yhteistyö ja keskinäinen riippuvuus lisääntyvät.

Ne ovat kuitenkin vain pieniä pelimerkkejä suuressa pokerissa, jossa eurooppalaisen velkahelvetin ratkominen voi johtaa koko rintaman levyiseen liittoutumiseen.

Mitä tiukemmin Euroopan maat nivoutuvat toisiinsa henkisillä siteillä ja velkapapereilla, sitä vaikeampaa Venäjän on tehdä yksittäisiä sopimuksia ja sitoumuksia esimerkiksi Suomen kanssa. Kiilan iskeminen tiiviiseen integraatioon on vaikeampaa kuin toimia irrallaan toisistaan olevien maiden kanssa.

Kun muut euromaat ovat vastuussa myös Suomen veloista, euronaapureilla on myös syytä yhteisvastuullisesti puolustaa Suomea. Tämä oli keskeinen peruste ja tavoite, miksi Suomi liittyi Euroopan unioniin.

Rahaa puolustetaan aina aseilla

Venäjällä nähdään, että eurooppalaisen talousunionin tiivistyminen johtaa kiihtyvällä vauhdilla yhteiseen eurooppalaiseen puolustukseen.

Yhteistä eurorahaa ja yhteisvelkojen takaisinmaksun edellytyksiä puolustetaan yhteisin asein ja ohjuksin. Kun unionilla on jotakin arvokasta, sen varalle ollaan valmiita luomaan myös turvaverkkoja ja –muureja.

Tämä kehitys ei ole Venäjälle mieluinen suunta, sillä sen seuraaminen merkitsisi eurooppalaisten arvojen, kansalaisvapauksien ja kaupallisten toimintatapojen hyväksymistä. Venäjällä se koetaan maan itsemääräämisoikeuden kaventamiseksi, mikä isovenäläisen ajattelun mukaan on Venäjän suurvalta-aseman horjuttamista. Presidentti Vladimir Putinin päätavoitteena on Venäjän kansainvälisen aseman palauttaminen Neuvostoliiton loistoaikojen tasolle.

Kommentit (38)

Kommentit

Olipa luojan lykky, että kun kaikki muut ymmärsivät Makarovin väärin niin Pietilä ymmärsi oikein. Ja varmaankin viittaus Suomen ja Georgian sotiaalliseen yhteistyöhön tarkoitti salaojaputken kuljettamista Georgian energiakentiltä kotomaahamme.

Totta kai raha pyörittää Pietilän pännää ja tätä maailmaa, mutta että olisiko Venäjän armeijan establishmentti muuttunut ekonomisteiksi, epäillä sopii :) Taitaa Pietilä taas rakennella niitä olkiukkojaan?

Ett silleen (ei varmistettu)

Tämä oli kyllä suuremman luokkan fiktioita tämä Eurooppan vahvempi yhdentyminen.En usko siihen vaan päinvastoin etääntyminen on alkanut ja suuret erimielisyydet euron hoidosta joka johtaa euron ja Eu.uun hajoamiseen .

yrittäjä (ei varmistettu)

Tästähän saattaa aueta mahdollisuudet taas Suomen isänmaallisten piirien päästä kaivamamaan verta nenästään ja siinä sivussa rauhaa rakastavienkin, syyttömien nenästä.

Sotahan on tällä hetkellä pelkkää nettipeliä, jota sotaa kokemattomat sukupolvet innolla käyvät.
Tosin se on karannut muutamilta käsistä ja on syntynyt ruumiita.

Ryssäviha ja Venäjän pelko se jyllää ja sillähän vastapuolen on hyvä pelata, sekä pelotella hysteerisiä suomalaisia.

Hysteriaa (ei varmistettu)

Tahallisesti ja Natoon liittymisen jatkumisen vuoksi, ns. Nato kiimaiset julkisuudessa (mm. kok-sdp akseli) vääristelevät Kenraali Makarovin puheen tärkeitä huomioita. Näissä, Venäjällä ollaan todella huolissaa, maamme kytkemisestä sotilasliitto Natoon, jonka tarkoitusperät ovat Usa johtoisesta hegemoniasta maailmassa, ja siinä samalla maamme on astunut sotilaallisesta liittoutumattomuudesta yhä enemmän Nato blokkiin. Ja suomen ohjus ja rakettihankinnat (hyökkäystarkoituksiin) viimme aikoina kertoo miten "vaaraton" on
suomen Nato linja tällä hetkellä on.

Jannu Jokelasta (ei varmistettu)

Pienillä miehillä nousee virka hattuun. Ison maahan uhkailu pienelle maalle on paljon törkeämpää kuin ison miehen uhkailu pienelle miehelle.

Ei Makaroonia voi vähätellä. Venäjä on agressiivinen valtio.

huuuko (ei varmistettu)

Lukekaahan Ohto Mannisen "Miten Suomi valloitetaan" tai sunnuntai, 20. heinäkuuta 2008

Venäjän geopolitiikka ja Uusi Maailmanjärjestys

Sanomalehti Kaleva analysoi tämän sunnuntain pääkirjoituksessa mielenkiintoisella ja valaisevalla tavalla Venäjän presidentti Dmitri Medvedjevin maan diplomaattikunnalle pitämää puhetta. Puheessaa Medvedjev toi varsin hyvin esille Venäjän näkökulman ja pyrkimykset liittyen meneillään olevan geopoliittisen pelin muutoksessa.

Talouden näkymien synkistyessä ja öljyn hinnan heitellessä epävarmuudessa ja pitemmän tähäimen nousukierteessä Venäjän talous vain vahvistuu entisestään. Tästä pitää huolen maan strateginen mahti ja suunnattoman suuret energiavarat. Vahvistuva Venäjä on palannut perinteiselle suurvallan geopoliittiselle linjalle, jossa kaikessa etusijalla on kansallisten etujen puolustaminen. Venäjän strategia heijastaa maan vahvistumista ja paluuta aktiiviseksi ja vahvaksi pelaajaksi globaaliin geopoliittiseen peliin. Ei ole mielestäni epäilystäkään siitä, etteikö itäinen suurvalta nykyisen kehityksen vallitessa saisi takaisin sitä arvovaltaa ja asemaa, jonka se menetti Neuvostoliiton romahtaessa.

Venäjän uusi strategia ei kuitenkaan tähtää enää kaksinapaiseen kylmän sodan asetelmaan, jossa maa pyrkisi USA:n rinnalle kilpailemaan maailman johtavan supervallan asemasta. Sen sijaan Venäjä tähtää moninapaiseen maailmanjärjestykseen, mikä heijastelee kehitystä kohti alueellisten unionien muodostamaa Uutta Maailmanjärjestystä; pyrkimystä kohti monen ison pelaajan tasapainoisempaa globaalia systeemiä.

USA:n taloudellisen vallan vähetessä ja sen supervalta-aseman heikentyessä Venäjä on haistanut tilaisuutensa. Tätä silmällä pitäen Medvedjev ehdottaa Ety-sopimuksen tilalle uutta Euroopan turvallisuussopimuksta; suurisuuntaista suunnitelmaa, jossa kulmakivenä olisi EU:n ja Venäjän strateginen kumppanuus. Toisin kuin Kaleva pääkirjoituksessaan arveli, tämä on mielestäni se tulevaisuuden suunta, jota kohti kehitys on todellakin menossa, kuten olen parissa aikaisemmassa kirjoituksessani hahmotellut (Viitt. [1.] [2.]).
niin alkaa makarovin puheet istuun nykyisyyteen...

Matti J. Mäkelä

Makarovin puheen suunta oli sisäpolitiikka ja itäiset sekä eteläiset rajanaapurit. Puhella pönkitetään vain Makarovin omaa asemaa ja ne voi jättää omaan arvoonsa.
Pitää muistaa kuka Makarov on hän on Venäjän asevoiminen ylimystöä jonka on pidettävä riittävästi mölyä jotta alaiset ymmärtävät hänen olevan olemassa.
Viro teki järkevän vedon ja suosittelen samaa kotimaan kenraaleille, kielikurseille ja anomukset sisään. Natosta ei ole kuin hyötyä meille.

Minä itse (ei varmistettu)

Mistä johtuu niin monen, etenkin NATO-mielisen, tarve todistaa Makarovin olleen väärässä? Avuksi on pitänyt kaivaa suomettumiset, valvontakomissiot sunmuut. Erityisesti rakennetaan sankaria pää-NATOttaja Niinistöstä joka oli laitettu temppuilemaan toimittajien edessä edessä. Onko niin, että Makarov yllätti NATOttajat housut kintuissa kertoessaan miltä heidän tuohunsa Moskovasta katsottuna näyttää.

Jostakin kumman syystä Makarovia syyteään meidän asioihimme puuttumisesta mutta NATO-laisilta politiikoilta USAn varapresidentistä NATO-norjalaisiin "rauhan"tutkijoihin ovat vain "asiantuntijoita" jota eivät meidän asioihimme puutu eikä meitä neuvo? Kas kun katainen ei sanonut Bidenille, että SUomi päättää ihan itse asioistaan?

Myyryläinen

Makarov ehdotti tiiviimpää yhteistyötä Suomen kanssa. Toivottavasti tätä ei yhdistetä meillä parhaillaan toteutettavaan kuntauudistukseen. Silloinhan Karjala saataisiin takaisin, kun itärajan kunnat liitettäisiin itänaapuriin.

Karjalaispoika (ei varmistettu)

Makarov puhuu asiaa,ei suomen kaltaisen pikkuvation pidä olla huomioonottamatta venäjän mielipiteitä. Yhteistyötä ympäristöasioissa on lisättävä.

Vihreä (ei varmistettu)

Pikkuvaltion pitää huomioida herkkänahkainen naapurina oleva suurvalta. Onko Venäjällä niin huono itsetunto, että sitä pitää kohentaa pieniä komentelemalla. Muistuttaa koulukiusaamista.

Karjalaispoika (ei varmistettu)

Yhteistyö on ympäristöasioissa yksipuolista, kun Venäjä aiheuttaa ongelmat ja Suomi rahoittaa niiden ratkaisemista. Nyt kun on saatu Pietarin paskavedet putsattua, on vuorossa kananpaska. Suomi luopui miinoista, mutta rajan itäpuolella niitä on. Missä on Laura Lodenius tai Tarja Halonen, jotka olivat niin tiukkoja Suomen kohdalla.

Jo on ihme (ei varmistettu)

On se kumma kun suomalaisten pitää käsitellä venäjäläisten asioita jatkuvasti, venäjällä kansalaiset eivät ole kiinnostuneet ollenkaan Suomen asioista. Koska opitaan elämään omana kansakuntana. Myös euroopassa suomalaiset poliitikot ovat sotkeutumassa muiden asioihin, kumma juttu.

Kuningas eläköö... (ei varmistettu)

Hohhoijaa. Koskahan se itään päin kyykistely oikein loppuu? Näitä Kekkoslovakian aikaisia nöyristelypolitiikan airuita tuntuu aina vaan riitävän. NATOon pitäis liittyä vaikka ihan vaan Rauhaarakastavan itäisen naapurimme kiusaksi!

Naton serkun ku... (ei varmistettu)

Koskakohan tämä suomalaisten nöyristelystä päästään sille nauravat jo venäläisetkin,eikö itsenäisellä maalla ole oikeutta päättää omista asioistaan ,ei siihen Makarovia tarvita,miksi hän ehdottaa yhteteistyötö,eikö se ole näinollen uhka ruotsille Nato on paras vaihtoehto.

Ronald rohkea (ei varmistettu)

Sodasta on jo niin kauan ettei uudet sukupolvet enää venäläisiä ymmärrä. Kyllä Makarov tarkoitti mitä sanoi. Suomi on Venäjän osavaltio ja jos se pullikoi se miehitetään. Viime aikoina olen ihmetellyt ylen touhuja. Hyökkää päivittäin Halla-ahon ja persujen kimppuun. Kommenttipalstoille hyväksytään vain persuja haukkuvat, puolustavat kirjoitukset sensuroidaan. Onko ylestä tullut jokin Suomen Kremlin äänitorvi vaikka maksut kohta revitään työttömienkin nahasta. Itse en ole persu, ihmettelen vain.

Pikkuveli (ei varmistettu)

Tämähän oli hyvä esimerkki tämä ympäristötutkija joka kävi ottamassa Loka-joelta näytteitä yhteistyön lisäämisen ja kunnioittamisen hengessä. Pidettiin hyvänä useampia vuorokausia ja juteltiin hyvässä hjengessa. A vot - sitten tjuli korkea kjenraali joka halusi vjiela enemman yhteistyön henkeä. Mitä tapahtui? Häntä ei ole pidetty hjuvana, ei ole puhuttu hjuvasa hengesa ja onko hänestä sanottu - sina kuin Halla-aho, kiihkotus-mies?

EI HJUVA (ei varmistettu)

Karjalanpoika kirjoitti: "Onko Venäjällä niin huono itsetunto, että sitä pitää kohentaa pieniä komentelemalla. Muistuttaa koulukiusaamista."

Karjalanpojan kirjoitus olisi uskottava jos samanlaista toimintaa muualla nimitettäisi samalla nimellä. En kuitenkaan ole huomannut kenenkään nimittelevän USA:ta herkkähipiäiseksi koulukiusaajaksi kun se valvoo kansallisia etujaan kaikkia lmaailmassa (= heidän oman hallituksensa ilmaus). Haiskahtaa kaksinaismoralismilta niinkauan kunnes joka suuntaan suhtaudutaan samoin kriteerein.

Ronald Rohkea kirjoitti: "...eikö itsenäisellä maalla ole oikeutta päättää omista asioistaan..."

Siispä lopetamme Venäjän neuvomisen siitä miten demokrtatiaa ja sananvapautta pitää oikein harjoittaa emmekä puutu itse emmekä NATOn tai EUn kanssa muiden sisäisiin asioihin, emmehän?

Ei Hjuva kirjoitti: "... hyvä esimerkki tämä ympäristötutkija joka kävi ottamassa Loka-joelta näytteitä yhteistyön lisäämisen ja kunnioittamisen hengessä. "

Käsittääkseni yhteistyön lisäämisen ja kunnioittamisen henki tarkoittaa, että kun sovitaan missä mitataan niin mitataan sitten siellä missä on sovittu eikä mennä muualle, yksityisalueille suljettujen piikkilanka-aitojen läpi mittailemaan. Jotkut saattavat sellaisen jälkeen haluta tarkistaa millä asioilla oltiin kun sovittuja rikottiin.

Myyryläinen

Venäjä on meidän naapurimme, ja meillä on yli tuhannen kilometrin yhteinen raja. Venäjä turvaa sitä henkilömiinoilla, mutta meidän armeijamme ylipäällikkö vaati niiden poistamista. Jostain syystä hän ei ollut huolissaan suomalaisista sotilaista.
Putkimies Lipponen väitti Venäjän ja Saksan yhteistyönä rakentaman kaasuputken takaavan rauhan Euroopassa. Meillä suomalaisilla on huonoja kokemuksia näiden kahden liitosta. Olimme silloin pelkkä vaihtoraha, ja edessä oli kaksi sotaa. Nyt naapuri tuo rautaa rajalle, mutta kiukuttelee meidän sotaharjoituksistamme.
Suomi ei saa myydä Vaisalan laitteita, mutta Venäjä toimittaa aseita Syyriaan, missä on meneillään kansanmurha. YK levittelee käsiään avuttomana. Silti olemme tuhlanneet rutkasti rahaa päästäksemme turvallisuusneuvoston jäseneksi äänestämään tyhjää.
USA:n politiikka on samanlaista, mutta kait maita saa kritisoida yksitellen. Muutenhan mukaan pitäisi ottaa myös arabimaat, Kiina, Pakistan jne. Helpottaisiko se niitä, jotka ovat niin huolissaan tavasta, jolla Venäjää käsitellään?

Karjalan poika (ei varmistettu)

Myyryläiselle muistuttaisin että USA käynnisti sodan terroristeja vastaan ns,kaksoistornien tuhojen johdosta,mitähän venäjä olisi tehnyt vastaavassa tilanteessa,tosin joutuivat lähtemään pahasti lyötynä afganistanista,eihän meidän tarvitse naapuria neuvoa,siellä marssii tänään 100 000 mielenosoittajaa protestoimassa sananvapauden puolesta,ehkä demokratia vielä näkee päivänvalon sielläkin,tie näyttää olevan tuskainen,entinen kommunistisysteemi jätti niin pahat jäljet,että etuoikeutta ja korruptiota ja teollisuuden rapautta on vaikea korjata hetkessä,tällaiset tekijät voivat olla yksi syy että täytyy pullistella ja näyttää kansalle että ollaan vielä voimissamme.

Ronald rohkea (ei varmistettu)

Aikanaan miettin että mikä on Myyryläinen miehiään kun ei tahtonut mielipiteistä ja tarkoitusperistä saada selvää.Nyt asia on enemmen kuin selvä ,piti vaan käntää aivot 70 lukuun ja sen aikaiseen ajatellu maailmaan missä määrätyt aatteet oli valoillaan ja jumalaton rakkaus toisilla tähän meidän naapurimaahan.No hyvä että selkisi ja olen kyllä itse iloinen siitä että se maailma ajatuksineen on mennyttä aikaa,mitä nyt Makarov nyt vähän yrittää pöyhistellä mutta se siitä.

yrittäjä (ei varmistettu)

Huolestuminen Suomen NATO "kiimasta" on aiheellinen kun tarkastellaan tekoja, joita poliittinen johto on tietoisesti tehnyt viimme aikoina osoittaakseen NATO rintamalle, että valtiomme osallistuu hankkeisiin, jotka hyödyttävät ko. sotilasliittoa. Uuden presidenttimme "kumarrusmatka" Usa:han tuotti uusia lyhyenkantaman rakettihankinnat, joista ei ole edes eduskunnassa keskusteltu. Tukea 6 miljoonan euron edestä Afganistanin sotaan, Usa:n erikoisjoukkojen koulutusta Utissa, kuljetuslentokoneiden C17 hankinta NATOLLE 3 kpl Suomen varoilla (joita ei koskaan nähdä täällä), Usa pyysi tätä hankintaa tehtäväksi, ja viimmeksi julkitullut tutkayhteistyö NATO:n tarpeisiin, on päivänselvää vakava huolestuminen
itärajamme takana, edellämainituista tosiasioista johtuen.

Jori Porspakka ... (ei varmistettu)

Puolustusvoimien alasajopolitiikkaa on vaikea hyväksyä. Suomi on pinta-alaltaan iso maa verrattuna moneen muuhun maahan eikä meillä olisi yhtään varaa heikentää puolustuskykyämme. Nykypäättäjät ja monet viherpiipertäjät tuntuvat kuvittelevan Suomen käsittävän vain pk-seudun vaikka todellisuudessa lääniä piisaa pk-seudun ulkopuolella vaikka kuinka ja sitä pitää puolustaa.

Pelleilyyn kyll... (ei varmistettu)

Ei Makarovin sekä Putinin kommentteja voi väärinymmärtää, selvää pässinlihaa.Itse ajattelen, että Suomen pienenä maana Venäjän naapurissa, on hyvä pysyä edelleenkin pouolueettomana maana. Armeijan alasajoa ei voi ymmärtää, ja hehän armeijaakin ovat ponnekkaasti ajamassa alas äärioikeistolaiset puolueet RKP ja kokoomus ovat antaneet siis selvän singnaalin, että Natoon ollaan hyvinkin kallellaan, ei hyvä. Olen ihmetellyt aivan samaa kuten täällä eräs kirjoittakin kirjoitti. On edesvastuuttomuutta YLELLÄ, kun EVM: ää ei esim. kommentoitu mitenkään, eikää muutakaan, mikä liikuttaa ja koskee tuntuvasti meihin jokaiseen suomalaiseen, mutta annas olla kun perussuomalaiset ovat vuosia sitten joskus sanoneet totuuksia, niin jopas YLE kommentoi ne pääuutisissa, nämä perusuomalaisten kommentit, eivät hetkauta meidän suomalaisten hyvinvointia sentin vertaa. Asiat pitää laittaa tärkeysjärjestykseen myös YLESSÄ.

Kova ja aiheel... (ei varmistettu)

Kunkin kansan reagointitapa nousee vahvasti heidän historiastaan. Mikä muu on Venäjän tai Neuvostoliiton toimintatapa, kuin uhkailu, salailu, agressio?
Tätä samaa jatketaan ja ajoittain on muistettava pullistella länsimaiden suuntaan, ettei pääse Venäjä unohtumaan. Pikku-Putinin napoleonongelma näkyy kauas. Ei ole eka kerta, kun Suomea on käytetty viestin välittäjänä muille länsimaille.

Tällainen kyräilevä, laskelmoiva ja lähes vainoharhainen iso naapuri on Suomelle mitä inhottavin seuralainen. Mutta minkäs teet, siinä se pullistelee vieressä.

Myy (ei varmistettu)

Minun mielestäni on selvää, että Putinin/Makarovin linjaukset ja heidän viittaamansa toimenpiteet tarkoittavat sitä, että Ahvenanmaa on luovutettava/vuokrattava vihdoin tukikohdaksi Venäjälle.

On vain ajan kysymys, että Kokoomusjohtoisen Suomen jatkaessa RKP:n ohjailemaa linjaa, on seurauksena noottikriisin kaltainen tilanne, joka tulee johtamaan konkreettisiin aluevaatimuksiin.

Suomalaisten "asiantuntijoiden" sinisilmäisyys ja huonomuistisuus Suomen erityisen geopoliittisen aseman suhteen on vertaansa vailla!

EU:n yhä kiihtyvä matka kohti liittovaltiota (mitä se jo on ollut monta vuotta mm. amerikkalaisten silmin katsottuna) johtaa väistämättä sotaan, vaikka EU:n perusajatuksena on muka estää sodat Saksan ja Ranskan (+ muiden EU-osavaltioiden) liittovaltiolla. EU muodostuu Venäjälle liian suureksi uhkaksi ja on jo sitä.

Suomi pelaa vaarallisilla korteilla unohtaessaan menneisyytensä ja ollessaan samalla yksi intomielisimpiä liittovaltiokehityksen tukijoita. Ei kyse ole pelkästään Natosta.

Makaroni (ei varmistettu)

Oh, oh, oh, what a lovely war! Sotaahan tässä Euroopassa kaivataankin, niin alkaa talouselämä taas elpyä, sehän on vanha totuus. Sotakoneiden valmistus nostaa BKT:n pilviin ja ylimääräinen ihmismassa harvenee, kun taisteluissa kaatuneet ja siviiliuhrit lopuksi lasketaan. Maaperää valmisteltiin sotaa varten luomalla vihan ilmapiiriä ja keinotekoinen finanssikriisi. Muistelkaapa Orwellin 1984 -teosta. Kuvitteellinen sota Euraasiassa, päivittäinen vihahetki kaukovarjostimen (TV, netti?)äärellä. Totalitaariset valtiot, historiattomuus... tuntuuko tutulta?

Oh What a Lovely War (ei varmistettu)

Ei ole mikään huuhaauskoinen asia, että EU:sta on alunperinkin tarkoitettu liittovaltio. EU:n omilta virallisilta sivuilta löytyy ns. Schumannin julistus (v. 1950):
http://europa.eu/about-eu/basic-information/symbols/europe-day/schuman-d...

Siellä sanotaan mm. "Tämä merkitsee ensimmäistä askelta kohti Euroopan liittovaltiota ja muuttaa tulevaisuuden suuntaa näillä alueilla, jotka ovat kauan keskittyneet takomaan aseita sotiin, joiden uhreiksi ne ovat ennen muita päätyneet itse.

Tuotannosta otetaan näin yhteinen vastuu, ja siitä seuraa, että sota Ranskan ja Saksan välillä ei ole enää ajateltavissa eikä käytännössä mahdollinen. Kun perustetaan tällainen vahva tuotantoyksikkö, jonka toimintaan kaikki halukkaat maat voivat osallistua, nämä maat saavat yhdenvertaiset perusedellytykset teolliselle tuotannolleen, ja niiden taloudelliselle yhdentymiselle muodostetaan todellinen perusta.

Tämän tuotannon tulokset koituvat koko maailman hyväksi ketään hylkimättä tai syrjimättä, jotta yhdessä voidaan nostaa elintasoa ja edistää rauhantyötä. Lisääntyneine voimavaroineen Eurooppa voi ryhtyä toteuttamaan yhtä keskeisistä tehtävistään: Afrikan mantereen kehittämistä.

Näin voidaan yksinkertaisin toimin ja nopeasti sovittaa eri näkökohdat toisiinsa, mikä on talousyhteisön perustamisen edellytys, ja antaa kipinä laajenevalle ja syvenevälle yhteisölle, jonka muodostavat veristen ristiriitojen pitkään toisistaan erottamat kansakunnat.

Tämä ehdotus johtaa perustuotannon asettamiseen yhteiseen valvontaan sekä sellaisen uuden korkean viranomaisen perustamiseen, jonka päätökset sitovat Ranskaa, Saksaa ja muita mukaan liittyviä maita. Ehdotus merkitsee siis perustan luomista Euroopan liittovaltiolle, joka on pysyvän rauhan edellytys."

Onkohan monikaan tullut miettineeksi, minkä kanssa me olemme tekemisissä. Kenties sen, että se mitä Saksa ei saavuttanut II maailmansodassa, sen se ottaa EU:n ja rahaliiton välityksellä.

Eikö Englannin ja muutamien muiden maiden nihkeys EU:ta kohtaan ole aika hyvä osoitus siitä, että kyseessä on jotakin sellaista, mikä on muuta kuin meille uskotellaan.

Minusta on turha valehdella sellaisista asioista koskien EU:ta, jotka aikanaan olivat jo sen ns. kivijalkaa luovia periaatteita.

Huomaatteko kuinka herrat meille tavalliselle kansalle selittävät erilaisia sanamuunnoksia tästä liittovaltioasiasta.

Se ei ole Venäjän silmissä ihan pieni asia se!

Makaroni (ei varmistettu)

Mielenkiintoisia pointteja - varsinkin tuo Schumannin julistus - joita ei ihmisten tietoisuuteen paljon tuoda.

Taidammepa elää melkoisessa näennäisdemokratiassa ja aina vain pahenee.

Robbe (ei varmistettu)

Kun EU:ssa alettiin toteuttaa laajentumispolitiikkaa, niin kunkin kansallisvaltion taloudellista tilaa ei otettu huomioon. Maastrichtin sopimuksen luonnostelun aikoihin EKP:lle suunniteltiin suurempaa roolia jäsenmaiden julkisentalouden kurinpidossa.
Sittemmin ongelmakohdiksi muodostuivat pankkien leväperäinen luotonanto eikä stressitestit myöhemmin kyenneet paljastamaan kuplia.
Euron pelastus riippuu täysin liittovaltiokehityksen nopeudesta. Yhtenäinen lainsäädäntö, budjetti ja talouspäätökset takaavat sen, että tulevaisuudessa salassa sooloilevat kansallisvaltiot eivät pankkeineen kykene horjuttamaan yhteisvaluuttaa.
Miksi asiasta on tehty mörkö? Hyvinä puolina voisi pitää vaikka sitä, että korruptio, korporatistinen AY-liikkeen valta ja jähmeä päätöksenteko esim. eläkeiän noston suhteen vähentyisi.

United States o... (ei varmistettu)

Osaatko vastata siihen kysymykseen, miksi liittovaltiokehitys kielletään, vaikka se on todellisuutta?

Eikö se tee asiasta kummallisen, että ei voida pelata avoimin kortein? Sama tuntuu pätevän kaikkeen hallituksen politiikkaan (muutamat aikaisemmat mukaan lukien).

Uskoisin, että jos asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä myös historialliset perustotuudet/-tavoitteet huomioonottaen, ei olisi ns. "luurankoja" kaapeissa.

Nyt sen sijaan pelataan erilaisten asioiden varjolla.

Vaikka esittämäsi perustelut ovat sinänsä ok, on niissä myös sisäänrakennettuna sama jälkiviisaus, joka indikoi sitä, että kriisin on annettu syntyä, jonka seurauksena on päädyttävä liittovaltiomuotoon (tai no eikö jo olla eräänlaisesti?), joka on jopa täydellisen vieras USA:lle. He pitävät EU:ta jopa hämmentävän tiukkana ja sitovana, mikä olisi amerikkalaisittain tavatonta ja poissuljettua.

Kyllä valuvikojen synnyttämiset olivat tietoisen sokeita askelia! Ei kait kukaan voi vakavalla naamalla sanoa, että "kukaan ei muka silloin tajunnut/tiennyt faktoja".

Mielestäni kehityksen väistämättömyys kohti tiettyä tavoitetta ei ole niin itsestään selvää, jos poliittista tahtoa olisi linjojen järkevöittämiseksi. Mutta kun ei ole, eikä ole tarkoitus ollakaan, niin sitten jää tietysti tämä kriisin varjolla synnytetty "välttämättömyys" kaikkine "hyötyineen".

Asettaisin rehellisesti sanottuna kyseenalaiseksi sen PERUSOLETTAMUKSEN, että EU:n liittovaltio olisi rauhan tae.

Väitän, että se on suurvaltapoliittisesti uuden tulenaran kysymysmerkin sijoittaminen tuolle suurvaltapoliittiselle kentälle. Nämä eivät ole todellakaan leikin asioita.

Ei ole myöskään leikin asia se, mitkä tulevat olemaan ne odotettavissa olevat "keinot", joilla ns. kansallisen heterogeenisyyden ja luontaisen EU/euro-vastarinnan oireet tullaan EU:ssa taltuttamaan.

Suomen henkinen ilmapiiri on oireellinen monellakin tavalla, kun on tarkkasilmäinen ja -korvainen.

Robbe (ei varmistettu)

Tässä on selvää ja ymmärrettävää tekstiä, suoraan Tennilältä. Koska jopa vasemmalla laidalla ei oikein ymmäretä oheinen Tennilän kirjoitus auttaa ymmärtämään, mistä onkaan kysymys.
Jori Porspakka, Jokela

Ykkösaamun kolumni

Makarov-keskustelussa sivuutettiin olennaiset kysymykse

Esko-Juhani Tennilä | 19.6.2012

Venäjän armeijan yleisesikunnan päällikkö Makarov Suomen ja Naton suhteista käyttämä puheenvuoro Helsingissä on herättänyt kiivasta keskustelua. Nyt kun pöly on laskeutunut, voidaan huomata, että Makarov tuominneessa keskustelussa sivuutettiin lähes täysin muutamat olennaiset kysymykset.

Ensimmäinen niistä on se, pitääkö venäläiskenraalin väite Suomen Nato-lähentymisestä paikkansa. Tämä Makarovin väite on sivuutettu ilmeisen tahallaan, koska se pitää paikkansa.

Suomi on tunnetusti ottanut jo toista vuosikymmentä pieniä, mutta tiheitä askelia Naton suuntaan lukuisten Suomen Nato-rauhankumppanuuteen liittyvien ohjelmien puitteissa. Asevoimien aseistuskin on muutettu jo lähes täysin Nato-yhteensopivaksi. Uusinta askelta ollaan ottamassa nyt, kun ollaan lähtemässä Nato-maa Islannin rajoja vartioimaan.

Tosiasia siis on, että Nato-lähentymistä on tapahtunut.

Kysymys kuuluukin voiko suunnistaja lähestyä rastia loputtomasti tulematta koskaan perille. Ei varmaankaan. Nato-rastille tulon onkin tosiasiassa estänyt vain vahva kansalaismielipide, joka vastustaa jäsenyyttä hyvinkin laajasti

Makarovin puheen nostattamassa keskustelussa on jäänyt vähälle myös se pohdinta, miksi Venäjä on huolissaan Naton pyrkimyksestä levittäytyä sen rajoille. Tuo pyrkimyshän on leimannut USA:n ja Naton toimintaa Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien. Muutaman entisen neuvosto-tasavallan, kuten Viron osalta Naton tavoite toteutui, mutta Ukrainan osalta se epäonnistui.

Venäjän Natoa vieroksuvassa asenteessa on varmaankin kyse sekä historiasta että nykypäivästä. Kylmän sodan aikana USA liittolaisineen ja Neuvostoliitto olivat jyrkästi napit vastakkain ja jopa tuhoisan suursodan uhka leijui silloin ilmassa.

Nyt venäläiset kummastelevat sitä, että kylmän sodan päättymisestä huolimatta maa pyritään ympäröimään joka suunnalta sotilasliitolla. Tuskin mikään maa sellaiseen tilanteeseen haluaisi joutua.

On päivänselvää, että Suomi päättää itse asioistaan. Viisasta on kuitenkin miettiä tarkasti päätösten seuraamukset. Nato-jäsenyyttä mietittäessä kannattaa muistaa sekin, että meillä on myös isot taloudelliset etumme varjeltavana idän suunnalla.

Tämä koskee myös ison huomion kohteeksi viime aikoina noussutta arktista aluetta. Venäjä on silläkin alueella vahva toimija. Koillisväylän jo alkaneen käytön osalta Murmansk on noussut suorastaan suorastaan paalupaikalle.

Totta on, että Norjan ja Venäjän välinen yhteistyö arktisella alueella on laajaa, vaikka Norja onkin Naton jäsen. Norjan osalta se on kuitenkin kylmän sodan peruja. Jos Suomi liittyisi tulevaisuudessa Natoon, se olisi toimi nykyisen Venäjän vuoksi. Sellaiseksi se joka tapauksessa itänaapurissa koettaisiin.

Kylmän sodan aikana Suomen puolueettomuus antoi meille talousyhteistyössä itänaapurin kanssa ison edun muihin maihin verrattuna. Kerran saavutettua asemaa ei kannata noin vaan hukata.

Makarovin puheen jälkeen käydyssä keskustelussa on jäänyt lähes kokonaan sivuun kysymys siitä, mikä se Nato oikein on ja mihin se pyrkii.

Naton perusluonnetta on syytä lähestyä tarkastelemalla USA:n tavoitteita; USA:han on Naton kiistaton johtovaltio. Amerikan yhdysvalloissa on lähdetty ja lähdetään yhä laajasti siitä, että heidän maansa on ylitse kaikkien muiden ja siksi heille on oikeus hallita maailmaa. Tottakai tuon hallitsemistavoitteen taustalla on halu myös turvata Yhdysvaltain taloudelliset intressin, öljyn saamisen varmistamisen ollessa pääkysymys.

Maalimanlaajuinen toiminta edellyttää armeijaa, joka kykenee ja on valmis sotimaan missä päin maailmaa tahansa. Nyt USA käyttää armeijaansa jo noin 700 miljardia dollaria vuodessa. Eli enemmän kuin maailman kaikki muut maat yhteensä.

Jos Suomi päätyy hankkimaan turvallisuutensa Naton eli USA:n siipien suojasta, se tulee edellyttämään kuuliaisuutta Naton eli USA:n päätöksille. Mukaan luettuna sodat ja niihin osallistuminen.

Suomen nykyinen Naton rauhankumppanuushan oli taustalla jo silloin, kun Suomi päätti lähteä mukaan Afganistanin sotaan. Jos olet "jengin jäsen" pitää olla "jengin mukana" myös silloin kun se päättää kovista toimista.

Siilin ei ole viisasta liittyä tiikerin seurueeseen vaan elellä sopuisasti piikkinsä samalla terävinä pitäen oman reviirinsä puolustamiseksi. Suomen on siis viisasta säilyttää liittoutumattomuutensa ja varmistaa hyvät suhteet kaikkiin valtioihin ja kaikissa ilmansuunnissa pitäen kaiken varalta yllä nykyisenlaista, yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa aluepuolustusta.

Esko-Juhani Tennilä

Jori Porspakka ... (ei varmistettu)

Tennilä ei ole tiedostanut, miten maailma on muuttunut kylmän sodan jälkeen.

Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto oli sotilaallisesti, aseteknologisesti, ydinaseiltaan ja jopa taloudellisesti vahva supervalta, jonka laajenemispelon takia Neuvostoliiton naapurimaat ja kauempanakin olevat maat liittoutuivat Neuvostoliittoa vastaan, vaikka niillä ei ollut muuta yhteistä. Liittokuntaan kuului Länsi - Eurooppa, Turkki, Iran (kylmän sodan alkupuolisko), Pakistan, kommunistinen Kiina, Etelä - Korea, Japani, Saudi - Arabia ja sen myötä yhä useammat muslimimaat, pääosa Latinalaisen Amerikan maista, moni Afrikan maa jne.

Mutta nykyään eletään usean voimakeskuksen maailmassa. Voimakeskuksiin kuuluu USA, Venäjä, Kiina, Intia, Brasilia ja - EU.
USA:n vahva asema Natossa johtuu siitä, että EU -mailla ei ole halua rahoittaa eikä riittävän tehokas keskushallinto organisoida EU -armeija, joka olisi sotilasmäärältään, laitteistoltaan, teknologian puolesta ja ydinaseitten osalta kilpailukykyinen Venäjän ja Kiinan armeijojen kanssa.

Venäjän näkökulmasta on tärkeätä, millaiseksi EU muodostuu.
Venäjän kannalta sopivin ratkaisu EU -yhteistyölle on Norjan malli: talousyhteistyö ja puolustusliitto, jossa kullakin maalla on oma armeija, oma aseistus ja oma puolustusbudjetti.
Venäjän kannalta huolestuttavaa olisi EU:n liittovaltio, jolla olisi oma armeija. EU:n bkt on yhä USA:n bkt:tä isompi, joten EU:lla olisi taloudellisia resursseja tehokkaaseen armeijaan, jolla olisi myös vahva ydinaseistus. - Jos EU olisi liittovaltio, niin rajanaapurina oleva vahva Venäjä kiihdyttäisi isänmaallisuutta vahvan armeijan luomiseen. Mutta nykytilanteessa Portugali, Espanja, Italia ja Ranska eivät koe Venäjän pelkoa.

EU:stako liitto... (ei varmistettu)

Osallistu keskusteluun

Rahan Perässä

A-P.Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien sekä Turkulaisen vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009. Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat.