29.9.2011 - 08.08

Yksityiset ryhtyvät pankkiireiksi

Lainansaanti on jo vaikeutunut ja vaikeutuu jatkossa enemmän. Pankit tekevät entistä tarkemmat riskianalyysit asiakkaistaan, kun rahamarkkinat kiristyvät ja talouden tila tulee epävarmemmaksi. Internetissä on jo sivustoja, joissa yksityiset henkilöt hakevat lainaa suoraan toisilta yksityishenkilöiltä. Myös pikavippejä tarjoavat yritykset ovat laajentaneet voimakkaasti toimintaansa. Näillä toisilla lainamarkkinoilla korkotaso on huomattavasti korkeampi kuin pankkimarkkinoilla. Rahaa saa siis edelleen lainaksi, kunhan maksaa tarpeeksi kovan hinnan. Suomessa ja Euroopassa ollaan palaamassa 1980-luvun tyyliin, jossa myös pankit välittivät yksityistä rahaa velallisille ilman pankin omaa riskinottoa. Näihin markkinoihin viranomaiset eivät voi vaikuttaa millään mahtikäskyllä..

Rahamarkkinoiden kiristymisen ovat ensimmäisinä huomanneet sinkut ja pätkätöitä tekevät. Heidän mahdollisuutensa asuntolainaan tai suurempiin kulutusluottoihin on vaikeutunut. Sen jälkeen lainaluukut sulkeutuvat kotitalouksilta, joiden tulonsaajat ovat työttömyysuhan alaisissa työpaikoissa. Rahahanojen kiristyminen ei siis koske vain suuria asuntoluottoja ottaneita perheitä.

Rahapula ja pankkien halu karttaa luottoriskejä ovat tuoneet markkinoille uudet yrittäjät, jotka ovat valmiita luotottamaan myös pankkien hylkäämiä asiakkaita. Pikavippejä tarjoavat yritykset ottavat jopa 25–30 prosentin vuosikoron lyhyistä lainoista.

Internetin verkkopalveluissa luottoja tarjoavat yksityishenkilöt tyytyvät vähän matalampiin korkoihin, mutta nekin ovat moninkertaisia verrattuna pankkien tarjoamiin luottoihin. Pankkien asuntolainojen korkotaso pyörii 2-4 prosentissa. Pankkimarkkinoiden ulkopuolella korot liikkuvat yli 10 prosentissa.

Pankkien ulkopuolisten markkinoiden korkoihin on leivottu asiakasriski, joka arvioidaan lainakohtaisesti. Kyseessä on aito neuvottelutilanne, jossa velanantaja arvioi asiakirjojen ja jopa silmämääräisen katsastuksen perusteella luottoriskin suuruutta.

Yritysten väliset velkamarkkinat tulevat takaisin

Rahan niukkuus tuntuu myös yritysten lainamarkkinoilla. Runsaita kassavaroja hallinnoivat yritykset ovat alkaneet luotottaa toisia yrityksiä lainoilla, joista peritään selvästi pankkiluottoja korkeammat korot.

Vastaavat rahamarkkinat toimivat vilkkaasti 1980-luvulla ennen kuin suomalaiset pankkimarkkinat kehittyivät nykyiseen muotoonsa. Näillä ns. notariaattiluottojen markkinoilla yritys saa toiselta yritykseltä luoton, jonka yleensä pankki välitti ja antoi luotolle pankkitakauksen. Velkasuhde syntyi kahden yrityksen välille (http://www.taloussanomat.fi/porssi/sanakirja/termi/markkinaraha/0 ).

Vastaavia lainajärjestelyjä tehtiin myös yksityishenkilöiden välillä ns, talletustodistusten kaupassa 1980-luvun lopulla.

Asuntoluottoa halunnut henkilö osti talletustodistuksen (http://www.taloussanomat.fi/porssi/sanakirja/?page_id=45&offset=0&A=tall... ) päivän hintaan yksityishenkilöltä ja antoi sen pantiksi pankille, joka myönsi luoton todistuksen ostamista varten. Talletustodistuksen tehnyt henkilö oli tallettanut rahansa johonkin pankkiin määräajaksi, jonka päättyessä hänelle suoritettaisiin sovittu korko ja pääoma palautettaisiin.

Päivän hinta määräsi kuinka suuren koron todistuksen myyjä sai rahoilleen etukäteen ennen kuin todistuksen virallinen juoksuaika päättyi

Rahapulan aikana talletustodistusten kauppa oli vilkasta ja tuottoisaa. Talletustodistuksen ostaja maksoi rahasta ensi myyjän haluaman koron ja sen lisäksi vielä pankin perimän luottokoron sekä järjestelymaksut. Näin asuntoluoton hinta kohosi varsin korkeaksi. Järjestelmä kuitenkin varmisti rahan saatavuuden.

Notariaattiluottojen markkinat merkitsivät pankeille rahoituskeinoa, johon ei liittynyt luotonoton riskiä. Pankki sai käyttöönsä lainarahaa muualta kuin toisilta pankeilta lainaamalla. Pankkien ei myöskään tarvinnut kirjata välittämiään luottoja omaan taseeseensa, mikä vähensi pankkien tarvitsevan puskuripääoman määrää.

Kommentit

Kommentit

Totta tuokin. Mielestäni kuvailemasi ilmiöt ovat tosin vain tervettä paluuta kuplan jälkeiseen aikaan.

Koko 2000-lukua on leimannut esimerkiksi Greenspanin harjoittama, useista taloustieteen opeista piittaamaton, löysä rahapolitiikka. Kun keskuspankin korot ovat liian matalalla, saavat pankit halpaa lainaa, joka valuu aina luottokortti- ja <a href="http://www.omaraha.org/100-euron-pikalainat/">pikalainafirmoille</a> asti.

Syntyy kierre, jossa raha on niin halpaa, että melkein mikä tahansa sijoitus kannattaa. Tämä tekee osakkeista keinotekoisesti erittäin kannattavia ja asuntolainoista erittäin halpoja. Halvat asuntolainat nostavat asuntojen hintoja mikä mahdollistaa suuremmat lainat. <a href="http://www.omaraha.org/rahastot-rahastosijoittaminen/">Rahastot ja pankit</a> tekevät valtavia voittoja ja kaikilla on kivaa. Naapurisi mummokin alkaa laittaa rahaa osakemarkkinoille.

Kunnes tietysti joku pieni kriisi osoittaa, että rahaa on sijoitettu täysin arvottomiin kohteisiin. Sitten korttitalo alkaa kaatua.

blogpro

On väitetty, että <a href="http://www.lainaa.org/asuntolaina/">asuntolainan marginaali</a> nousee, kun pankkien lainaaman rahat arvo myös on noussut viime aikoina riskien lisääntyessä. Jokainen voi kokeilla tehdä oman laskelman, mitä korkotaso vaikuttaa maksueriin ( <a href="http://www.asuntolainalaskuri.fi/">asuntolainalaskuri</a> ). Tärkeintä onkin nimenomaan varautua siihen, että korkotaso (sis. marginaali) on jopa 5%. Jos myös tuolloin maksukyky on jossain määrin ok, voi mielestäni olla huoletta. Tokkopa palaamme enää 15% korkotasoon.

ravi (ei varmistettu)

Ravi-miehellä lähtee laukkaan jo TOISELLA KIERROKSELLA. Pankki ei voi koskaan yksipuolisesti nostaa marginaalia lainakauden aikana, jos lainaehdoissa ei niin lue, ja eipä ainakaan oman asuntolainan ehdoissa niin lue ( omistan myös velattoman 100 neliötä, joten riskiä arvioitaessa oli marginaalikin pienempi). EKP tulee laskemaan vielä jouluun mennessä ohjauskorkoa, joten lainojen korot tulevat vielä laskemaan. Siltikin pankit ovat varuillaan luoton annossa ja hyvä niin. Samoin kannattaa ottaa korkokatto, kuten itse tein, eli maksan hieman suurempaa korkoa, mutta ei tule yllätyksiä.

Mikrotaloudessa ehkä huonoin asema on niillä, jotka asuvat kalliissa vuokra-asunnossa ja joutuvat eläkkeelle, jolloin max 60% tuloista oleva eläke ei riitä enään vuokran maksuun. Sen laskemiseen ei asuntolainalaskurit auta. Yhteiskunnan velvollisuus on silloin tarjota halvempaa vuokra-asuntoa. Seinien omistaminen ei sinänsä tee ihmisestä ylevämpää, mutta aikoinaan ahkerasti opiskelleena ja työtä koko elämänsä tehneenä varallisuutta on karttunut ja seuraavaksi suunnitteilla on kolmannen asunnon osto. Vuokra-rahoilla lyhentyy lainan pääoma ja kohtuullista vuokraa pitävällä vuokralaisetkin pysyvät pitempään ja voi vuokralaiseksi tulla esim. osa-aikaeläkeläinen, opiskelija jne.

Emäntä

Järjen käyttö ja yrittäminen ei ole kiellettyä.Narinaa aiheuttaa tiivistyvä tyhmyys ja väärin eläminen joka mukamas pitäisi maksattaa niillä jotka tekee asiat oikein.

yrittäjä (ei varmistettu)

Yrit.-Tarkkailija varmasti tarkoitti tällä yh-äitejä, jotka hänen mukaan ensiksi putsaavat kaikki miehet, menevät sitten sossuun eivätkä anna isien tavata lapsiaan. Ovat kaiken lisäksi vielä siilitukkaisia pullamössöäitejä, joiden lapset ovat kakaroita ja nimenomaan kakaroita.
Kuullostaa ihan piskuisen Punu:n hallituksen pjl:tä.

Emäntä

Ei ollut tarkoitus kuulostaa siltä... elämänkokemuksellani kirjoitin... ja lisään vielä, että olen ollut saman naisen - naisen näköisen naisen - kanssa naimisissa n. 40v. :-) ...ja meillä kakarat eivät pienenä hilluneet = tehtiin niin kuin sanottiin... tai itkettiin ja tehtiin :-)

Tarkkailija

Tarkkailijalle: hyvä, sittenhän me olemme samassa veneessä ja sinulla sepalus auki. Olen muuten leskirouva kolmen kakaran kanssa ja putsannut monet miehet vuosien varrella ja putsannut vähän töissäkin. Nykyisin kuulunkin jo eliittiin ;)

Emäntä

Saksan ja Ranskan piti tehdä suuria ratkaisuja viikonvaihteessa.
Sitten Ranska myi sotalaivan Kreikalle ja Saksan pinna meni.
Laivan maksavat tietenkin Kreikan rahoittajat ml. Saksa, Suomi jne..
Kreikan edesvastuuton rahankäyttö täytyy lopettaa velkasaneerauksella.
Riski, että tulee pankkilama on pakko ottaa, koska ikuinen kriisi tuhoaa talouden kuitenkin. Kreikan opetus vaatii näköjään rankimman tien käyttöä.

TimoErik

""Samoin kannattaa ottaa korkokatto, kuten itse tein, eli maksan hieman suurempaa korkoa, mutta ei tule yllätyksiä.""
Korkokatto on pankkien voiton maksimoimista..
Korkokatto tulee velalisele niin kalliiksi että ilman korkokattoa otettu laina n. 5 vuoden maksamise jälkeen tulee paljon halvemmaksi kuin korkokatollinen laina vaikka korko% tuplaantuisikin.
Kyllä pankit on laskeneet asian niin että ne hyötyy joka tapauksessa..

Anzzix (ei varmistettu)

Osallistu keskusteluun

Rahan Perässä

A-P.Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien sekä Turkulaisen vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009. Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat ovat.