Paikalliset

Koti kasvattaa, koulu opettaa ja työnantajat työllistävät?

Apina pulpetissa. Nuorisotutkija Tommi Hoikkala soluttautui vuodeksi yhdeksännen luokan arkeen. Siitä syntyi kirja Apina pulpetissa - Ysiluokan yhteisöllisyys.

Anne Vilenius

Yhdessä-hankkeen järjestämä foorumi avasi maanantaina uusia näkökulmia nuorten tulevaisuuden opinto- ja työpolkuihin. Tilaisuuden alussa Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksian projektivastaava Anita Tuomola herätteli kuulijat Y2-hankkeen terveisillä.

Hankkeessa kysyttiin yli 56 työnantajalta heidän toiveistaan nuorisotakuuta kohtaan. Lisäksi kysyttiin, mitä mieltä yrityksissä ollaan ammatillisesta koulutuksesta.

– Kun kiersin yrityksissä, tuli jo aika aikaisessa vaiheessa selväksi, että ammatilliseen ja oppisopimuskoulutukseen suhtauduttiin hyvin kriittisesti, Tuomola kertoo.

Työnantajien keskeinen viesti oli, että he kaipaavat ryhtiä, joustoa ja ohjausta.

– Ryhdillä tarkoitettiin selkeää työnjakoa: koti kasvattaa, koulu opettaa ja työnantajat työllistävät. Ei niin, että työnantajat kasvattavat.

Koulutukselta työnantajat kaipasivat enemmän käytännönläheisyyttä.

– On käynyt jopa niin, että koulutus on muuttunut niin korkeaksi, ettei yrityksillä ole tarjota sitä vastaavia töitä, Tuomola kertoo.

Joustoa työnantajat kaipasivat esimerkiksi lainsäädäntöön ja oppilaitosten työharjoitteluaikoihin. Ohjauksen osalta toivottiin, että työllistymissuunnitelma tulisi osaksi henkilökohtaista opintosuunnitelmaa.

Työelämävalmiuksista työnantajat korostivat peruskäytöstapoja.

– Sitä, että osataan sanoa kiitos, anteeksi ja päivää. Asenteena suomalainen sisu haluttaisiin osaksi opetusta. Pitäisi olla enemmän yritteliäisyyttä ja epäonnistumisen sietokykyä, Tuomola kertoo.

Työryhmä pohti, miten työelämän tiukat ajatukset saataisiin vietyä mukavammin perille. Syntyi Jussin työnhakuräp, jonka voi kuunnella osoitteessa www.meidännuoret.fi.

– Samaan aikaan, kun taivastellaan nuorten käytöstapoja, on myös hyvä miettiä, miten ne heijastavat yleisempää suomalaista tapaa olla keskenään, Nuorisotutkimusverkoston tutkimusprofessori Tommi Hoikkala huomauttaa.

Hoikkala oli mukana tutkimuksessa, jossa hän yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton tutkijan Petri Pajun kanssa soluttautui lukuvuodeksi kantahämäläisen Härkälän yhtenäiskoulun yhdeksännen luokan arkeen.

Luokkaa tutkittiin oppilasryhmien ja yhteisöllisyyden näkökulmasta.

– Seurasimme tilanteita nuorten vierellä ja yritimme saada kiinni siitä kokemuksesta, mikä heillä on, Hoikkala kertoo.

Hoikkalan ja Pajun tutkimuksesta ilmestyi syksyllä kirja nimeltä Apina pulpetissa – Ysiluokan yhteisöllisyys.

– Huomasimme, että muutamilla opettajilla oli tapana tunnin jälkeen keskustella yksittäisten oppilaiden kanssa, ja kysyä mitä heille kuuluu – ikään kuin kohdella ihan ihmisenä, joka kaipaa aikuisten palautetta, Hoikkala sanoo.

Hoikkalan tuttu tutki Pohjois-Karjalassa koulun keskeyttämistä.

– Jos pitäisi tiivistää hänen tutkimuksestaan 42 koulun keskeyttäneen viesti, se olisi: miksi kukaan ei kysynyt minulta mitä mulle kuuluu ja miten mulla on mennyt? Hoikkala kertoo.

Hoikkala kuvaa ”tutkijasedän kokemusta” lukuvuodesta kolmella sanalla: raskas, sekava ja meluisa.

– Tämä ei kuitenkaan ole tyrmäys vaan kokemus, hän selventää.

Koulu on vaativa kokemus, ja se koskee jo kahdeksatta luokkaa.

– Oppimistavoitteet ovat kiristyneet vuosi vuodelta. Yhä abstraktimpia oppisisältöjä käsitellään yhä nuorempana.

Lisäksi ryhmällä on suuri vaikutus.

– Vähintään 20 ihmistä seuraa sinua koko ajan, ruokalassa jopa 200. Olet koko ajan tarkkailtavana, ja silloin perus-stressitaso on ihan eri luokkaa kuin sohvalla löhöillessä, Hoikkala muistuttaa.

Hän tiivistääkin tärkeimmäksi tutkimustulokseksi ryhmäkuvioiden tärkeyden.

– Ryhmittyminen näkyi kaikessa: keiden kanssa oltiin, kenen viereen istuttiin ja kenen kanssa syötiin. Ryhmään kuuluminen ja hyväksytyksi tuleminen on keskeistä koulussa. Jos se menee pieleen, kaikki menee pieleen.

Opettajan arvion lisäksi kaverijoukko suorittaa koko ajan omia arviointejaan, ja kavereiden vaikutus on yleensä merkittävämpi.

– Ryhmäorientaatio ei koske pelkästään lapsia ja nuoria. Me kaikki kehitymme vuorovaikutuksen kautta, Hoikkala kuitenkin muistuttaa.

Foorumi järjestettiin Nummelan Luksian auditoriossa. Aamupäivällä ohjelmassa oli asiantuntijaluentoja nuorison maailmasta sekä innovatiivisesta itsensä työllistämisestä. Nuorisotakuun teemaa avattiin laajemmin paneelikeskustelussa.

Iltapäivän työpajaosuudessa pohdittiin pienryhmissä nuorisotakuuseen liittyviä teemoja toisen asteen oppilaitosten ja heidän yhteistyökumppaniensa näkökulmasta sekä etsittiin uusia ratkaisuvaihtoehtoja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.

Yhdessä-hanketta toteuttavat vuosina 2013-2014 HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat