Vaalikoneemme on nyt avattu!

Paikalliset

Juha Kairikon kirjallisuusillassa erätunnelmia

Vihtiläinen Juha Kairikko on julkaissut parikymmentä eräaiheista kirjaa.

Kai Jauhiainen

– Eräkirjallisuus kattaa metsästyksen, kalastuksen ja retkeilyn. Se on laaja käsite.

Näin määritteli vihtiläinen eräneuvos Juha Kairikko eräkirjallisuuden laajaa kenttää keskiviikkona Vihdin kirkonkylän kirjaston lehtisalissa. Vaan laaja on Kairikon tietämyskin. 37 vuotta Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtajana työskennellyt Kairikko on eräkirjallisuuden kävelevä tietosanakirja. Nyt hän alusti aiheesta tunnin verran, mutta kerrottavaa olisi ollut moninkertaisesti.

Juha Kairikko on lähtöisin Pirkanmaalta Tampereen ja Kangasalan rajamailta. Eräkirjallisuus koukutti Kairikon jo nuorena.

– Luin metsästys- ja kalastuslehtiä salaa sängyssä taskulampun valossa.

Kairikko sai aseenkantoluvan 15-vuotiaana, mutta aserahat oli pakko tienata itse. Kairikko haki lomaa koulusta ja hankki aserahat propsimetsässä.

– Sitten sain ensimmäisen venäläisen kiväärini ja pääsin metsästämään. Se kaikki oli kirjallisuuden ansiota, kertoi Kairikko.

Juha Kairikko toimi lisäksi 37 vuoden ajan Jahti-lehden päätoimittajana ja hän on julkaissut yhteensä parisenkymmentä kirjaa.

– Ensimmäinen julkaistu tekstini oli tosin yleisönosastokirjoitus 13-vuotiaana Kangasalan Sanomiin nimimerkillä ”Huolestunut neljän lapsen äiti”, nauroi Kairikko.

Kairikko tahtoo määritellä eräkirjallisuuden mahdollisimman laajasti.

– Mielestäni myös tietokirjallisuus kuuluu eräkirjallisuuteen.

Juha Kairikko kävi Vihdin kirjastossa läpi suomalaisen eräkirjallisuuden historiaa. Yksi alan pioneereista oli Onni Wettenhoff (1836-1892), jonka ”Saloilla ja vesillä” on julkaistu uudestaan vuonna 2004 Metsälehti-kustannuksen toimesta.

Pioneereihin kuului myös Juhani Aho , joka kirjoitti paljon metsästyksestä ja kalastuksesta.

Metsästyslehtinä pioneereja olivat vuonna 1882 Hämeenlinnassa ilmestynyt ”Ripeys” ja vuonna 1886 ilmestynyt ”Uljas”.

Ruotsinkielisille urheilulehdille ”Sporten” ja ”Idrott” haettiin suomenkielisiä nimiä. Varhaisissa urheilulehdissä teemoina olivat metsästys, kalastus, voimistelu ja soutu. Yleisurheilu loisti poissaolossaan ja voimistelujutuissa yleisenä kuvituksena olivat piirrokset miehistä seisomassa pyramidissa viidessä kerroksessa.

– Suomen Urheilulehti on maailman toiseksi vanhin urheilulehti. Iltalialainen La Gazetta Delle Sport on kahta vuotta vanhempi.

Juha Kairikko kertoi myös Aleksis Kiven olleen intohimoinen metsästäjä ja monet Seitsemän Veljeksen paikat on onnistuttu tunnistamaan. Esimerkiksi Härkäkivi löytyy Lopen ja Vihdin rajamailta.

– Lääkäri Anneli Pitkäjärvi on tutkinut Aleksis Kiven sairaskertomuksia ja päätellyt, että Aleksis Kivi ei kuollut syfilikseen vaan ehkä metsästysretkillä saamaansa borrelioosiin.

Suomen suusmiehistä myös muun muassa Elias Lönnroth ja Johan Ludvig Runeberg olivat intohimoisia metsästäjiä.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Vaalikoneemme on nyt avattu!

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat