Vaalikoneemme on nyt avattu!

Kulttuuri

Talvisodan muisto ei ole ikuinen

Talvisota Tärkein asia on pienten ihmisten kamppailu lumisessa helvetissä

Historioitsija Teemu Keskisarjan mukaan Suomella ei ollut kovin ihmeellisiä talvisotameriittejä ennen talvisotaa. Venäläiset olivat ennen päihittäneet suomalaiset talvioloissakin.

Riina Haapala

– Talvisota on Suomen historian hienoin tarina. Siinä olivat vastakkain pieni ja suuri, hyvä ja paha, sanoo historioitsija, filosofian tohtori Teemu Keskisarja. Hän luennoi talvisodasta viime tiistaina pääkirjastolla Tutustu tekijään –tapahtumassa.

Keskisarja puhuu suoraan ja ilmeikkäästi. Kuuntelemaan on kerääntynyt kolmisenkymmentä aiheesta kiinnostunutta ja luennon aikana on hiljaista. Ennen Keskisarja tosin vannoi, ettei koskisi talvisotaan pitkällä suksisauvallakaan.

– Ennen kartoin talvisotaa, sillä ajattelin, että se on puhki tutkittu aihe. Valtiomiesten ja kenraalien aivoitukset onkin tutkittu, mutta minua kiinnostaa pienten ihmisten taistelu.

Kielimuuri estää ulkomaalaisten tutkijoiden pääsyn sodanaikaisiin asiakirjoihin. Keskisarjan mukaan aihetta ei siis voida tutkia loppuun, jos näkökulmana ovat yksittäiset ihmiset. Heitä voi löytää, kun vain kävelee Vihdin hautausmaalla ja katselee sankarihautoja. Kohtaloita riittää tutkittavaksi.

– 25 000 kaatunutta ja lisäksi henkiin jääneet sekä kotona olleet. Siitä riittää tutkittavaa vielä sadoiksi tai tuhansiksi vuosiksi.

Venäläiset eivät aliarvioineet suomalaisia.

Talvisodan suurimpia ihmeitä on se, kuinka pieni Suomi pärjäsi ylivoimaiselle viholliselle. Venäläiset eivät aliarvioineet suomalaisia ja kunnollisten varusteidenkin puute johtui Neuvostoliiton byrokratiasta. Ylimielisyyttä oli mukana, mutta Keskisarja kysyy, miksi maailman militaristisin, hampaisiin asti aseistettu valtio oli niin typerä, ettei se tajunnut talvella olevan pakkasta?

– Neuvostoliitolla oli karvalakkeja ja hyviä huopikkaita, ne vain oli hukattu Leningradin varastoihin ja lähetetty väärään paikkaan. Enemmän kuitenkin ratkaisi suomalaisten paremmuus. Ei se bensan puute tai kylmälaajeneminen vaan se metsästä ammuttu konepistoolisuihku tuulilasiin, hän vastaa itse omaan kysymykseensä.

Suomalaiset oppivat nopeasti hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Kuvat pystyyn jäätyneistä sotilaista levisivät ympäri maailman. Kuitenkin saksalaiset tekivät myöhemmin saman virheen ja suomalaiset joutuivat heitä auttamaan.

– Sodasta on vaikea oppia, Keskisarja toteaa.

Keskisarjan mielestä virallinen selitys talvisodan syystä ei ole totta. Leningradin turvaamisen sijaan Neuvostoliitto halusi vallata Suomen muun muassa vesivoiman, selluloosan ja nikkelin takia. Lopputuloksesta Neuvostoliitto ei Keskisarjan mukaan hyötynyt.

– Neuvostoliitto sai siirrettyä rajaa 150 kilometriä. Ottaen huomioon miestappiot, jokainen metri maksoi yhden miehen. Talvisota oli Neuvostoliitolle täysin turha ja Suomi olisi ilman talvisotaa pysynyt mielihyvin erossa toisesta maailmansodasta. Suomi oli Neuvostoliitolle kiusallinen pikkuvihollinen, Keskisarja sanoo.

Unohtaminen on jo alkanut

Teemu Keskisarja sanoo, ettei talvisodan muisto ole ikuinen. Unohtaminen on normaalia ja se on jo alkanut. Hänkään ei omien sanojensa mukaan muista kaikkia Ruotsin ajan rauhoja. Historioitsijoiden tehtävä on kuitenkin päättää, mikä on se asia, mikä ihmisten mieliin viimeisenä talvisodasta jää.

– Itse toivon, että se olisi pienten ihmisten kamppailu lumisessa helvetissä, Keskisarja sanoo.

Keskisarja aikoo nyt pitää taukoa talvisodan tutkimisesta ja syksyllä häneltä ilmestyy kirja Huittisten kirvesmurhasta vuodelta 1943. Aina ei tarvitse kirjoittaa kansakunnan kohtaloista, mutta on mahdollista, että Keskisarja jatkaa sotateemalla tulevaisuudessakin.

– Jatkosota minulta on vielä kokonaan sotimatta.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Kulttuuri

Vaalikoneemme on nyt avattu!

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat