Paikalliset

’Maaseudun rakentaminen ei saa olla ongelma’

Seminaari rakentamisesta veti tuvan täyteen

Kansanedustaja Matti Vanhanen ja Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kyläaktiivi ja kirjailija Juha Kuisma vaativat vapautta maaseudulle rakentamiseen ja asuinpaikan valintaan.

Maria Aittoniemi

Kyläkaavoitus kannattaa aina silloin, kun siitä ei koidu infrakuluja. Näin sanoi Juha Kuisma viime viikolla kyläfoorumi-illassa. Kuisma on Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kyläaktiivi puhuja ja -kirjailija, joka oli puhumassa Vihdin Asukas- ja kylätoiminta ry:n ja kyläfoorumin järjestämässä seminaarissa Vanjärvellä.

Seurojentalon sali oli täynnä kylärakentamisesta kiinnostuneita vihtiläisiä. Heidät palkittiin, sillä kuulijat saivat paljon eväitä ja hyvän esimerkin Hämeestä. Kaavoittamiseen ja kylille rakentamiseen tuli kannustin myös valtionjohdolta, sillä hallitusneuvotteluissa mukana ollut kansanedustaja Matti Vanhanen esitteli hallitusohjelman ne kohdat, joilla rakentamista ja eritoten maaseudulle rakentamista helpotetaan.

– Hyvä, järjenkäytön salliminen otetaan uudelleen käyttöön, sanoi Vihdin yrittäjien puheenjohtaja Leevi Pursiainen tilaisuuden päätteeksi.

Juha Kuisma ottaa isoja askelia poispäin soininvaaralaisesta näkemyksestä, jonka mukaan kehyskuntiin ei enää haluta muuttaa. Hän muistutti Uudenmaan liitossa todetun, että KUUMA-seudun kuntiin muuttaa vuosittain 4 000 uutta asukasta, joista noin 1 000 sijoittuu asemakaava-alueen ulkopuolelle.

Maaseudun rakentaminen ei Kuisman mukaan ole, eikä saa olla ongelma. Hän on itse ollut mukana Lempäälässä Lastusten kyläyhdistyksessä kylän osayleiskaavahankkeessa. Siihen ryhdyttiin, jotta kylälle saataisiin lisää lapsia ja koulu säilymään. Kaikki tapahtui kunnan ja kyläläisten kanssa hyvässä yhteistyössä.

Kaavoitushankkeen aikana käytiin kylän jokaisessa talossa ja jokaista maanomistajaa kuultiin. Lopputuloksena hankkeen jälkeen Lastusiin on tullut 55 uutta taloa 14 vuoden aikana ja koulussa on nyt 70 lasta. Osa rakennuspaikoista asutetaan myöhemmin.

Kunnan infrakulut ovat olleet kaikkiaan puoli miljoonaa euroa ja verotulot uusien asukkaiden myötä yli 350 000 euroa vuodessa.

Vastaava voi tapahtua missä vaan maaseudulla, kunhan Suomeen saataisiin uusi kevyt rakennuspaikkajärjestely, jonka kyläyhdistykset voivat vaikka itse laittaa vireille.

– Tällä voitaisiin saada 120 000 läpi Suomen, Kuisma laski. – Tämä soisi asumisen vapauden kansalaisille.

Kuisma loi kuulijoilleen mallin kyläsuunnittelusta, joka on tasapuolista, kevyttä ja kyläläisiä osallistavaa. Sen lopputulemana on hyviä asuinpaikkoja, eikä tiheä laatikkokaava.

– Omaehtoinen suunnittelu, siihen ei miellä ole luotettu.

Omakotialue tuhannen neliön tonteilla koulun vieressä pellolla ei ole Kuisman mukaan kyläyleiskaava vaan identiteettiväärennös.

– Kyläkaava määrittää yksilöidyt rakennuspaikat ja tasaa oikeuksia.

Suunnittelutarvealue, johon pääkaupunkiseudun ympäristö, Vihti mukaan lukienkin kuuluu, antaa Kuisman mukaan kaavoittajalle subjektiivista valtaa.

– Sitä käytetään kehityksen jäädyttämiseen eli hajarakentamisen hallitsemiseen.

Myöskään ely-keskusten vallassa ei ole Kuisman mukaan ollut mukana länsimainen oikeudenmukaisuusperiaate.

Matti Vanhanen vakuutti, että järjen käyttämistä lisätään, ja että hallitusohjelma vapauttaa rakentamista maaseudulle. Vuonna 2000 uudistettua Maankäyttö- ja rakennuslakia on tulkittu tiukasti ja hänen mukaansa on syntynyt järjestelmä, jonka tarkoituksena on ollut saada aikaan rakennuskieltoja. Vanhanen lupaakin lakiin suuria muutoksia siltä osin, kuin laki koskettaa rakentamista maaseudulle.

– Osa teidän vetovoimaanne on mahdollisuus rakentaa tuohon ilta-aurinkoon Vanhanen sanoi ja viittasi ilta-auringossa kylpevään vanjärveläismaisemaan.

Lakimuutos tuo kansanedustajan mukaan tontteja merkittävästi lisää ja mikä tärkeintä valinnanvapautta kansalaisille.

– Halusimme irtioton kasvukeskusajattelusta.

Ely-keskusten rooli muutetaan Vanhasen mukaan konsultoivaksi ja niiden valitusoikeutta rajoitetaan.

– Ja kuntien demokratian pitää toimia niin, ettei siellä ruveta nihilisteiksi. Maaseudulle saa rankentaa, sen pitää olla näin, tämä on kolmen hallituspuolueen yhteinen kanta, Vanhanen sanoi. – Me olimme siitä kaikki eksakt samaa mieltä.

Juha Kuisma

Asuu Lempäälässä Lastusten kylässä. Taloustieteen kandidaatti

Toiminut yhteiskunnallisten aineiden opettajana, toimittajana sanomalehdissä, tutkijana, pääministerin erityisavustajana 1993-1995, yrittäjänä, Pirkanmaan kyläasiamiehenä.

Kylien liiketoiminta-asiamiehenä Suomen Kylätoiminta ry:n valtakunnallisessa Kylien Bisneskeissit -hankkeessa 2011 -2014.

Kirjoittanut kirjoja, mm Kylien Tulevaisuus

Erityisesti perehtynyt ekohistoriaan, talonpoikaiskulttuuriin, kylätoimintaan ja maaseudun ja kaupungin suhteeseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat