Paikalliset

Siuntionjoki voidaan vielä pelastaa

Tiukentuneet kalastussäännökset antavat toivoa kalakannan toipumiselle.

Siuntiossa toimivan Luontokoulu Saukon (Naturskolan Uttern) toimintaa seminaariväelle esitteli Pia Bäckman.

Hanna Henriksson

Siuntionjoki ja Pikkalanlahti halutaan palauttaa siihen loistoon, kuin mitä ne historiansa aikana ovat olleet. Nykyinen kalasto koostuu pääasiassa rehevöityneiden vesien paikallisista lajeista. Rutto on vienyt ravut ja liiallinen kalastaminen harventanut kalakannat. Kalastajat ovat löytäneet lähelle väylää, jota pitkin esimerkiksi meritaimenen pitäisi nousta kudulle.

Hanskoja ei ole kuitenkaan heitetty virtaan.

– Kymmenestä kalojen kudulle nousua estävästä tai nousua vaikeuttavasta padosta kahdeksan on jo purettu, joten toivoa on, totesi Varsinais-Suomen Ely-keskuksen johtava kalatalousasiantuntija Markku Marttinen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n juhlaseminaarissa.

– Uusitut kalastussäännökset antavat suojeluun uutta potkua. Ne pyrkivät turvaamaan aiempaa paremmin kalojen luontaisen elinkierron. Kalastuksen säätely on jo kiristynyt ja tulee kiristymään erityisesti vaelluskalojen osalta.

Viime vuonna 40 vuotta täyttäneen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n juhlaseminaari Siuntionjoki latvoilta merelle! järjestettiin Henrik Rehnbergin isännöimässä Suitian linnassa. Huhtikuun 14. päivä järjestetty seminaari on kolmesta juhlaseminaarista toinen.

LUVY on velvoite- ja yhteistarkkaillut pistekuormittajia Siuntionjoen vesistössä jo vuodesta 1974.

– Puhdistamojen sulkemisten, keskittämisten ja saneerausten sekä uusien puhdistamojen rakentamisen myös jätevesien pistekuormitus onkin Siuntionjoen vesistössä vähentynyt merkittävästi, kertoivat Anu Suonpää ja Aki Mettinen.

Siuntionjoen historiasta kulttuurin näkökulmasta puhunut historioitsija Torsti Salonen kertoi asutusvirtojen seuranneen kauppareittejä.

– Siuntionjoki vei ruotsinkielistä väestöä pohjoiseen. Heitä oli paljon enemmän sisämaassa kuin muualla rannikkoalueilla.

Oma roolinsa on ollut Suitiankin kartanolla, jonka alueelle haluttiin samaa kieltä puhuvia lampuoteja.

– Suitian, Sjundbyn, Pikkalan sekä Tervalammen kartano Vihdissä ja Iso-Teutarin kartano ovat kaikki Siuntionjoen vaikutuspiirissä.

Siuntionjoki - Sjundeå å

Siuntionjoen vesistö on 487 km2. Pituutta tällä on noin 35 kilometriä latvoilta merelle.

Joki alkaa Vihdin Nummelan Enäjärvestä, kulkee Poikkipuoliaisen kautta kohti etelää ja laskee Suomenlahteen kuuluvan Pikkalanlahden perukkaan.

Jokilaakson maisemallinen arvo on huomattava. Se luetaan valtioneuvoston määrittelemiin ”valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin”. Merkittävä osa sen pääuomasta ja osa sivu-uomista sisältyy kansalliseen Natura-verkostoon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat