Paikalliset

Harmoneja ja historiaa

Paikallishistoria Vihdin museon kesänäyttely kertoo harmoonitehtaan ta

Martti Kilpeläinen soitti harmoonilla Harmoonit soikoon! -näyttelyn avajaisissa.

Elisa Grönholm

Vihdin museon Harmoonit-soikoon! -näyttely avataan lämpimässä kesäillassa. Vs. museonjohtaja Tiina Kiiskinen kertoo, että näyttely on jatkumoa Punaisten hevosten maalari Kaapo Rissala -näyttelylle.

Harmoonitehdas perustettiin 1923 Nummelaan Koivulan kiinteistöön. Tehtaan tuotanto alkoi kuitenkin hiipua 60-luvulla, kun pianot syrjäyttivät kouluissa harmonit, ja tuotanto päättyi lopullisesti 1969. Kiinteistö on toiminut viime vuosina yksityiskotina, mutta se on ollut tyhjillään ja jäänyt ilman huoltoa. Nyt se on myynnissä ja purku-uhan alla.

–  Ihmisellä, jolla olisi aikaa ja resursseja, olisi nyt aivan loistava tilaisuus pelastaa kulttuurikohde, Kiiskinen sanoo. Toisaalta hän ei halua surra, vaan tuoda esiin harmoonitehtaan historiaa.

– Nostetaan hattua harmoonitehtaan taitaville työntekijöille, käsityöläisille, virittäjille tehtaassa, myyjille ja markkinoijille, jotka ovat kiertäneet maailmaa ja hankkineet palkintoja harmooneille, hän sanoo. Lisäksi Kiiskinen haluaa muista ympäri Suomen kiertäneitä virittäjiä, jotka ovat pitäneet yllä 20 vuoden laatutakuuta. – He ovat pitäneet huolta, että harmonit ovat soineet myös myynnin jälkeen puhtaasti ja kauniisti.

MuseoamanuenssiMatti Mäki kertoo harmoonitehtaan historiasta näyttelystä tarkemmin. Hän esittelee nurkassa olevan, museon kokoelmiin kuuluvan, ehkä tehtaan tärkeimmän työkalun viritysharmonin. Mäen mukaan virittäminen oli äärimmäisen tarkkaa työtä ja vaati absoluuttista sävelkorvaa. Nummelan harmoonitehtaan historiassa harmoneja ovat virittäneet ainoastaan sen perustaja J. E. Hedén ja Olle Kallio.

Tänään museossa ovat muistelemassa Kallion lapset Annukka Saksa ja Lasse Kallio. Museo kiittää heitä avusta, jonka ovat näyttelyyn antaneet.

– Ei sitä tajunnut kuinka valtavan hyvä korva oli isällä, Saksa sanoo. Kallio muistelee kuinka oli isän kanssa auttamassa virityksessä.

– Siinä meni koko päivä, että harmonin sai vireeseen, hän kertoo.

Harmoonitehtaan harmonit olivat korkealaatuisia ja ne saivat useita palkintoja. Antwerpenin maailmannäyttelyssä 1930 Nummelan harmoonit saivat kultamitalin. Ne ovat nyt nähtävissä museosalin nurkkauksessa.

Jokaisessa harmonissa oli tehtaan nimilaatta. – Voisi sanoa, että harmoonit ovat ensimmäinen asia, jotka tekivät Nummelan nimeä tunnetuksi, Mäki sanoo.

Avajaisten loppupuolella yleisö saa kuulla harmoonin soittoa Martti Kilpeläisen toimesta. Lopuksi lauletaan suvivirsi.

Leila Kuittiselle Suvivirsi ja harmonin soitto tulivat tutuiksi kouluaikana. Kuittinen sanoo museon tekevän valtavan hyvää työtä järjestäessään näyttelyn.

– Harmonitehtaan loppumisesta on kulunut juuri sen verran, että seuraava sukupolvi ei sitä tunne.

Nummelan harmoonitehdas

J. E. Hedén, Edvard Helle ja Nummelan kansakoulun opettaja Urho Karhumäki perustivat 1923 yhtiön Hedén ja Kumpp. Oy:n Nummelan rautatieaseman viereen.

Ensin harmonien puuosat tehtiin puusepänverstaassa. 20-luvun lopulla Koivulaan tuli tehdassali, jolloin koko tuotanto siirtyi saman katon alle.

Tehdas pakkohuutokaupattiin 30-luvun alussa, jolloin se siirtyi Hedenille yksityisomistukseen. Tämän jälkeen tehtaan osti hänen veljensä Paavo Randell, jolta tehdas siirtyi Randellin tyttären Lean ja hänen miehensä Olle Kallion omistukseen.

Vihdin museo

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat