Paikalliset

Pitkäniitun kosteikko on riittävän suuri

Vesistöpäästöjä kuritetaan Ojakkalassa myös tyylikkäästi.

Pete Pihko ja Ritva Sallmén olivat tyytyväisiä esitellessään Pitkäniitunojan kosteikkoa kyläläisille.

Vesa Valtonen

Pitkään suunniteltu Pitkäniitun kosteikko Enäjärven ja Poikkipuoliaisen välisellä vesistön valuma-alueella esiteltiin alueen asukkaille maanantaina.

Poikkipuolisen, Tervalammen ja Huhmarjärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Pete Pihko oli varsin tyytyväinen, samoin kyläläiset.

Pitkäniitunojan alueelle peltonotkelmaan tehty kosteikoksi kasvava laskeutusallas on kooltaan peräti vajaat 6 600 neliötä.

Noin 33 000 euroa maksaneen ympäristöhankeen kustannuksista puolet maksoi ely-keskus. Muu rahoitus kertyi muun muassa Tervalammen osakaskunnalta, kunnan yleisavustuksesta ja talkootyöstä.

– Alueen maanomistaja Mika Videman, viljelijä Jarmo Virtanen ja metsästysseura istuttivat alueelle lähiaikoina kasvillisuutta, jolloin tämä kosteikko on hyvä paikka myös vesilinnuille, kertoo PoTeHu:n sihteeri Ritva Sallmén.

Jousenparvi on ottanut kosteikkoalueen jo omakseen.

Hulttilanjokeen laskevan Pitkäniitunojan alueelle kosteikkoa ryhdyttiin kaavailemaan jo vuonna 2009. Lopulliset suunnitelmat teki vuodesta 2012 alkaen Silvestris Oy:n Esko Vuorinen, jolle Vihdin alueen vesistöjen kunnostushankkeet ovat tuttuja pitkältä ajalta.

Kosteikon paikka valittiin lopullisesti kun mittaustulosten mukaan ravinnepäästöt Hulttilanjokeen näyttivät nousevan Enäjärven ja Tervalammen välisellä alueella.

Kaivu-urakasta PoTeHu järjesti tarjouskilpailun. Sen voitti salolainen yrittäjä Juha Lönnqvist, joka on erikoistunut kosteikkojen rakentamiseen ympäri maata.

Kaivutyöt alkoivat elokuun alussa ja alueen viimeistely oli valmis muutaman viikon kuluttua.

– Kesä oli märkä, mutta olosuhteet eivät haitanneet yrittäjää, joka on erikoistunut tällaisiin hankkeisiin, Pete Pihko kiittää.

Kosteikot ovat alueita, jotka pysyvät vesipeitteisinä ainakin suurimman osan vuodesta, ja niissä kasvillisuus ja avovesi vuorottelevat vaihtelevasti.

Kosteikoissa veden virtausnopeus hidastuu ja veden mukana kulkeva kiintoaines laskeutuu kosteikon pohjalle ja sedimentoituu. Samalla kiintoaineeseen sitoutuneita ravinteita poistuu kierrosta.

Lisäksi kosteikon kasvillisuus käyttää kasvuunsa jonkin verran liukoisessa muodossa olevaa fosforia suoraan vedestä sekä juuriensa välityksellä sedimentistä, alentaen näin kosteikosta poistuvan veden kokonaisfosforipitoisuutta. Kosteikon kasvillisuus ja pieneliöt sitovat typpeä ja vapauttavat sitä takaisin ilmakehään.

Kosteikot tasaavat yleensä syksyihin ja keväisiin ajoittuvia ylivirtaamia, jolloin virtausnopeuden hidastuessa kosteikon vedenpinta alkaa nousta.

Kosteikkojen merkitys niin tulvien hillinnälle kuin vesiensuojelulle perustuu pitkälti niiden kokoon suhteessa yläpuoliseen valuma-alueeseen ja sieltä tulevaan tulovirtaamaan.

Mikäli kosteikko on pinta-alaltaan liian pieni suhteessa sen kautta kulkevaan virtaamaan, virtausnopeus muodostuu liian suureksi ja sen myötä veden viipymä jää lyhyeksi.

Veden virratessa liian nopeasti kosteikon läpi kiintoaines ei ehdi laskeutua altaan pohjalle, puhumattakaan siitä, että kasvien käyttämällä ravinteiden poistolla olisi merkitystä kokonaisravinnemäärään.

Oikealla mitoituksella kosteikosta saadaan kuitenkin niin vesiensuojelullisia kuin tulvasuojelullisia hyötyjä kosteikon alapuolisia vesistöjä ajatellen. Luonnonmukaisessa tulvasuojelussa kyse on ensisijaisesti veden pidättämisestä valuma-alueella.

Lähde: www.kosteikko.fi

Kosteikon edut

Veden virtausnopeus hidastuu.

Kiintoaines laskeutuu ja sedimentoituu.

Ravinteita poistuu kierrosta.

Kasvillisuus alentaa fosforipitoisuutta.

Kasvillisuus ja pieneliöt sitovat typpeä.

Ylivirtaamat tasaantuvat.

Pitkaniitunojan kosteikko rakennettiin "luikertelemaan" notkossa niin, että veden seassa olevalla kiintoaineksella ja ravinteilla on riittävästi aikaa laskeutua.

Kosteikon pinta-ala on 0,51 prosenttia valuma-alueesta, joka on hivenen suositusta enemmän.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat