Sankarimuistomerkin lisäpaasi paljastettiin

Partiolippukunta Vihterän Sami Tarvainen ja Hanna Karisola paljastivat lisäpaaden. Sankarimuistomerkin kunniavartiossa puolestaan seisoo Vihdin Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Juha Kiviniemi.

Maija-Liisa Nyman

71 sankarivainajan nimet ovat luettavissa uudesta muistomerkistä.

Sankarimuistomerkin lisäpaasi paljastettiin maanantaina, talvisodan päättymisen muistopäivänä.

Vihdin kirkonmäellä on sankarihautausmaa, jolla on jo vanhastaan ollut muistomerkki. Tämä muistomerkki on pystytetty juhannuksena vuonna 1951. Sen vasemmalle puolelle saatiin nyt lisäpaasi, johon on tarkistettujen tietojen perusteella lisätty 71 nimeä. Näistä lisäpaateen kirjatuista sankarivainajasta 40 henkilöä on joko Vihdissä syntyneitä tai jossakin vaiheessa Vihtiin muuttaneita. Lisäksi mukana on 31 sellaisen sankarivainajan nimet, joiden perheet tai lähiomaiset ovat asettuneet Vihtiin evakkoina.

Aloitteen lisäpaadesta tekivät vihtiläiset maanpuolustusjärjestöt vuonna 2013.

Sankarimuistomerkin lisäpaaden paljastustilaisuudessa puhui eversti (evp) Torsti Lahti. Hän muistutti, että itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta.

– Siitä on kehittynyt eurooppalainen kulttuurivaltio ja Euroopan Unionin jäsen.

Itsenäisen Suomen alkuvaiheet olivat jopa veriset. Siitä huolimatta Suomesta kehittyi nopeasti demokraattinen valtio, jolla oli talous kunnossa ja merkittäviä urheilusaavutuksia.

– Sota katkaisi tämän kehityksen. Idylli särkyi, kun Suomi joutui mukaan toiseen maailmansotaan, Lahti sanoi. Hän jatkoi toteamalla, että Suomi kesti sotavuodet ja selvisi niiden jälkeen itsenäiseksi valtioksi. Sotaponnistelut olivat olleet kovat, mutta niin olivat myös rauhan ehdot. Sodan seurauksista joutuivat kärsimään monet ja monella tapaa. Lahden käsityksen mukaan kansakunta oli sodan jälkeen uupunut – mutta myös eheä.

– 1939 syksyllä Neuvostoliiton agressiot ja provokaatiot ja lopulta hyökkäys yhtenäistivät Suomen kansan.

Käyttäjän Maija-Liisa Nyman kuva
Maija-Liisa Nyman