Paikalliset

Satavuotinen kunnantalo on edelleen vilkkaassa käytössä

Ylhäällä tornissa. Prinsessa Ruusunen ei ole vielä herännyt.

Minna Pulli

Kunnantalo, ”kuntahuone”, kunnankirjasto, verotoimisto. Vanhalla kunnantalolla on ollut vuosien saatossa monta nimitystä ja merkitystä. Itse rakennus on kuitenkin säilynyt suhteellisen koskemattomana aina vuodesta 1911 nykypäivään asti.

Vt. kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Taina Sirolan mukaan vanhan kunnantalon kohdalla on viime vuosien aikana palattu menneeseen.

Vanha kunnantalo valmistui vuonna 1911 viljamakasiinia vastapäätä sijaitsevalle kukkulalle Vihdin kirkonkylään.

Talon rakentamisesta oltiin keskusteltu jo edellisen vuosisadan lopulla, mutta rakennustyöt saatiin aloitettua vasta lähes kymmenen vuotta myöhemmin, koska ajatus ei saanut alunperin tarpeeksi kannatusta.

Ajatus yhteisestä kokouspaikasta heräsi jälleen vuonna 1901 Niuhalan kansakoulun laajennuksen yhteydessä. Siihen asti kuntahuoneena toiminut tila oli tarkoitus muuttaa veistosaliksi.

Alunperin puhuttiin, että kuntahuone olisi rakennettu Niuhalan kansakoulun yhteyteen. Tikkuja rattaisiin laittoi kuitenkin Artturi Hiidenheimo, joka ehdotti, että kunnantalo rakennettaisiin viljamakasiinia vastapäätä.

Pitkällisten keskustelun jälkeen Artturi Hiidenheimon ajatus vei voiton. Paikallisella vaikuttajalla oli kunnantalon suhteen myös selkeä visio. Rakennusta varten tehtiin kolmet pohjapiirustukset, joista parhaimmaksi vaihtoehdoksi valittiin Artturi Hiidenheimon ehdotus.

Uusi kunnantalo valmistui syksyllä 1911. Kunnanvaltuusto kokoontui omassa talossaan ensimmäisen kerran marraskuun 10. päivänä.

Kunnantalo oli heti alusta alkaen ahkerassa käytössä. Kuntakokousten lisäksi tiloissa järjestettiin myös muun muassa iltamia, puhetilaisuuksia ja pyöritettiin elokuvia.

1920-luvun puolessa välissä rakennuksen yläkertaan rakennettiin kokoustilat, jotka muutettiin myöhemmin kunnankirjastoksi.

Kunnanvirasto muutti vuonna 1972 uusiin tiloihinsa vanhan kunnantalon viereen, nykyiseen Käpykylään. Vanhat tilat otti käyttöönsä verotoimisto.

Vanha kunnantalo toimi verotoimistona aina vuoteen 1993 asti, jolloin verotoimisto siirtyi Vihdin kirkonkylältä Nummelaan. Tuolloin kunnantalon neliöt vapautuivat pääkirjaston käyttöön, joka oli siirtynyt 1970-luvun alussa nykyisen Siirilän tiloihin. Kun uusi pääkirjasto avattiin Nummelaan vuonna 1998, jatkoi kirkonkylän kirjasto toimintaansa sivukirjastona.

2000-luvun alkupuolella myös kunnanvirasto seurasi pääkirjaston jalan jäljissä ja siirtyi Nummelaan.

Nykyisin vanhassa kunnantalossa sijaitsee edelleen kirkonkylän kirjasto.

– Se on itse asiassa mukavaa, että meillä on täällä Vihdissä kaksi erityylistä kirjastoa, Taina Sirola toteaa. – Vanha kunnantalo ei ole rakenteiltaan paras mahdollinen tila kirjastolle, mutta se on tunnelmallinen.

Sirola kertoo, että varsinkin kesäasukkailta tulee usein hyvää palautetta kirjaston tunnelmasta.

– Moni on sanonut, että kirkonkylän kirjastossa on ”vanhan kirjaston henkeä”.

Sirolan mukaan kirkonkylän kirjastosta on muodostunut eräänlainen kyläkeskus.

– Monet palveluista ovat siirtyneet Nummelaan ja varsinkin vanhemman väestön on vaikeaa ja turhauttavaa lähteä hoitamaan Nummelaan kaikkia pieniäkin asioita.

Kirkonkylän kirjastossa voi nykyään muun muassa käydä katsomassa kirkonkylää koskevia kuntakaavoja ja kuulutuksia sekä maksaa liikuntaryhmä maksuja.

– Kirjastolla on nykyään siis paljon muitakin palveluita kuin vain kirjastopalvelut.

– Sillä tavalla olemme siirtyneet menneeseen, Sirola tuumii.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat