Paikalliset

Lähde kävelylle Nummelan historiaan

Historia on läsnä joka puolella.

Paavo Pärnänen tuntee erinomaisesti Nummelan historian.

Mari Vainio

Paavo Pärnänen on tehnyt elämäntyönsä peruskoulun historian opettajana. Nummelan kävelykierroksellaan hän kertoo oman kylän menneistä päivistä.

Nummelan kävelykierroksella Paavo Pärnänen avaa näkemään tutun ympäristön uusin, historian värittämin silmin.

Noin viiden kilometrin kierros aloitetaan nummelalaisittain pisteeltä eli ihan keskustasta K- supermarketin tienoilta.

Pienen kylän nimi yhdistyy osaksi suurempaa maailman historiaa.

– Suomi oli 1860-luvulla osa Venäjää, jonne vietiin tavaraa. Kuljetus oli talvisin hankalaa. Jäänsärkijöitä ei silloin ollut olemassakaan. Pietari oli ajan suurin satama.

Historia ei mielestäni toista itseään niin kuin sanotaan. Historiasta voi kuitenkin paljon oppia.

Kaksi pietarilaista liikemiestä alkoi miettiä mitä tehdä kun vienti pysähtyi kolmeksi kuukaudeksi. Suomen päässä Hangon satama jäätyi viimeisenä. Alettiin rakentaa Hangon ja Hyvinkään välistä rautatietä.

– Henkilöliikenteen myötä Nummelaan tuli asema, jonka nimeksi piti tulla Tuusa. Nimi oli kuitenkin hyvin lähellä ruotsinkielistä pieru- sanaa. Piti löytää toinen nimi.

– Nykyisen K- supermarketin paikalla oli silloin Nummela -niminen kestikievari. Siitä lähtien koko kylää on nimitetty Nummelaksi.

Kierros kulkee seuraavaksi torin kautta kohti työväentaloa, punaista Nummelaa. Sisällissota on Pärnäsen kertomuksissa vahvasti läsnä. Taisteluilta ja teloituksilta ei vältytty tässäkään pitäjässä.

Työväentalolta kavutaan kohti harjua.

Normaaliperusviiva on Nummelaan kuuluva asia – mutta kuka oikeasti tietää mikä se on?

– Suomessa normaaliperusviiva on määritelty Nummelan harjulle vuonna 1932. Soraharju soveltuu sijaintipaikaksi, koska siinä ei tapahdu lämpötilanvaihteluista johtuvia mittalaitteiden kiinnityspisteiden siirtymiä.

Nummelan normaaliperusviivan sanotaan olevan maailman tarkin. Sitä käytetään tarkimpien elektronisten etäisyysmittareiden kalibrointiin.

Myös lentokenttä sijaitsee harjulla.

– Talvisodan aikana alettiin rakentaa Nummelan lentokenttää, jotta Suomen ilmapuolustus etelään saadaan kuntoon.

Lentokentällä on vielä olemassa pieni punainen vaja, josta lotat myivät sodan aikana kahvia.

Näköalapaikan punainen rakennus taas toimi aikansa vartiotupana.

– Kun talvisodassa suomalainen lentolaivue pudotti venäläisiä koneita, koneet kuljetettiin osina Nummelaan. Osat koottiin täällä uudestaan lentokoneiksi.

Kansainvälinen urheilumaailmakin koskettaa lentokenttää.

Osa Helsingin lentokentän olympiaterminaalista on siirretty nykyiseksi Airhotelliksi.

– Lentokentältä kävellään alas ns. Kivikoululle, aiemmalle Svenska skolanille. Sodan aikana se oli kasarmi, osa Nummelan sodankäyntiä. Esikunta oli sijoittunut kirkonkylän Mustalle huvilalle, sanoo Pärnänen.

Nummelan merkitys maailman sodissa vain syvenee kierroksen jatkuessa pitkin Lohjan tietä kohti Kalkkimäkeä.

Kalkkimäellä sijaitsevat juoksuhaudat avaavat Euroopan sotaisaa historiaa 1800- luvulle saakka.

– Kun Saksa yhdistyi vuonna 1870, siitä tuli voimakas valtio. Saksalaista asutusta oli Puolassa, Latviassa, Liettuassa ja erityisen paljon Virossa. Venäjä alkoi pelätä sotaa Saksan kanssa.

Koska Hangossa oli satama, vihollisen estämiseksi perustettiin tukikohdat mm. Sipooseen ja Nummelaan. Nummelassa oli sopivasti kahden järven välinen kangas.

– Enäjärven ja Hiidenveden väliin tehtiin juoksuhaudat. Juoksuhaudat ovat Kalkkimäellä hyvin näkyvissä koska ne on louhittu kiveen.

Sisällissodan aikana vuonna 1918 saksalaiset nousivat maihin valkoisten avuksi.

– Punaisten päällystö päätti, että saksalaiset pysäytetään Sipoossa ja Nummelassa. Kaikki Tammisaaren, Karjaan, Lohjan ja Hangon punakaartit tuotiin näin Nummelan alueelle.

– Kukaan ei tiedä tarkkaa määrää; vähintään 3000, enintään 6000 miestä.

Joukossa oli Helsingin Jyryn painiseura, punaisten eliittiryhmä, joka vietiin aina sodan kovimpiin paikkoihin. Punakomentaja Mikko Kokko tuli panssarilla puolustamaan Nummelaa.

Kiertokävelyllä Paavo Pärnäsen kertomana moni paikka Nummelassa näyttäytyy ihan uudenlaisena. Ne kantavat muassaan monia menneisyyden kohtalon hetkiä, jos ilon ja riemunkin kokemuksia.

Näin itsenäisyyden juhlavuottaan viettävässä Suomessa on juuri nyt hyvä hetki tutustua oman kotiseutunsa historiaan ja samalla koko maan tärkeimpiin hetkiin. Sen kautta voi huomata, että oman kylän elämä on monesti sivunnut maailman polttavimpia pisteitä.

– Historia ei mielestäni toista itseään niin kuin sanotaan. Historiasta voi kuitenkin paljon oppia – myös täällä Vihdissä, muistuttaa Paavo Pärnänen.

Nummelan kiertokävelyjä voi varata Paavo Pärnäseltä numerosta 050 301 6426.

Mari Vainio

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat