Paikalliset

'Hyviä ystäviä on ilo tavata'

YSTÄVYYSTOIMINTAA Japanilaiset ja virolaiset vieraat olivat viikonloppuna Vihdissä.

Japanilaisista ja virolaisista ystävyys- ja yhteistyökunnista oli vierailijoita Vihdissä viikonloppuna. Vihdin kunnan virallinen tapaaminen järjestettiin museolla.

Vihdin museo

Ystävyyskuntatoiminnalle on tilausta ja tarvetta nyt ja tulevaisuudessa, vakuutti Vihdin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eerikki Viljanen puhuessaan ystävyys- ja yhteistyökuntavieraille perjantaina.

Vihdin kunta otti vieraat vastaan museolla perjantaina. Kunnanjohtaja Sami Miettisen ja Viljasen lisäksi vieraita olivat tervehtimässä kunnanvaltuutettu Varpu-Leena Malmgren, kunnanhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Anu Rajajärvi, sivistysjohtaja Marjo Ojajärvi ja kirjastotoimenjohtaja Merja Lonkainen.

Tyylikkäästi järjestetyssä tilaisuudessa vieraat saivat nauttia suomalaisia makuja; ruisleipää, savuporojuustoa, karpaloa, ketunleipää ja Louhisaaren juomaa.

Tervehdyssanat lausui tilaisuuden emännöinyt museonjohtaja Heidi Tammelin. Hän muistutti Suomen juhlavuoden teemasta "yhdessä", joka on mahdollistanut niin Suomen itsenäisyyden, Vihdin synnyn, kuin museonkin toiminnan.

Eerikki Viljanen kertoi vieraille, miten tämä vuosi on meille merkittävä.

–  Me juhlimme Suomen itsenäisyyttä. Samalla me juhlimme maamme todella nopeaa nousua köyhästä, syrjäisestä kolkasta yhdeksi maailman kehittyneimpiä, koulutetumpia ja vauraampia maita.

Oleellisena tekijöinä Suomen ja Vihdin kehityksessä ovat Viljasen mukaan olleet yhteydet ulkomaille.

– On tärkeää saada tietoa muista maista, oppia tavoista, toimista ja kulttuureista, sivistää itseään ja luoda pohjaa kansainväliselle kanssakäymiselle; kansainvälisyydelle jota jokainen maa kehittyäkseen tarvitsee.

Monimuotoinen ystävyyskuntatoiminta on ollut vihtiläisille yksi ovi kansainvälisyyteen.

– Se on antanut etenkin nuorille hyviä kokemuksia ja valmiuksia oman osaamisensa ja elämänpolkunsa rakentamiseen.

Vierailujen rooli oli keskeinen aikana ennen globalisaatiota ja internetiä. Viljanen uskoo edelleenkin, että mikään sähköinen tai digitaalinen väline ei korvaa henkilökohtaista kontaktia, kokemista paikan päällä.

Vihdin ystävyyskuntatoiminta alkoi 1946 ruotsalaisten kanssa ja laajeni 80-luvulla Tanskaan ja Norjaan.

– Heiltä olemme saaneet viestiä etteivät pääse tänä viikonloppuna omien kuntiensa esteiden vuoksi tulemaan, mutta vierailevat todennäköisesti Vihdissä myöhemmin tänä vuonna.

Viron Otepää vahvistettiin Vihdin ystävyyskunnaksi 1989. Varsinkin alkuaikoina yhteistyö oli todella vilkasta. Kunnat ja seurakunnat ovat organisoineet erittäin monimuotoista toimintaa humanitaarisesta avusta kulttuuri- ja nuorisotoimintaan

– Viron liityttyä Euroopan Unioniin kunnillamme on ollut ainakin neljä yhteistä virallista EU-hankettakin.

Yhteistyö japanilaisten kanssa alkoi vuonna 1980, jolloin Fukuin ja Kagawan läänien nuorisoryhmä aloitti kotimajoitusvierailut Vihtiin. Toiminnan organisoi 24 vuotta Vihdin nuorisopalvelut.

Vihdissä vierailee eri puolilta Japania olevia opintoryhmiä lähinnä kouluissa, päiväkodeissa ja vanhusten ja erityisryhmien palvelutaloissa. Vierailuja isännöi Japani-yhdistys.

Viljanen muistutti puheensa lopuksi ystävyystoiminnan tärkeydestä.

– Vaikka maailma on muuttunut uskon että uuden oppimiselle, ystävyyskuntatoiminnalle on tilausta ja tarvetta nyt ja tulevaisuudessa.

Ystävyys- toiminta

Vihdin ystävyyskunnat ovat Ruotsin Norrtelje, Norjan Sel ja Tanskan Slagelsen.

Yhteistyö Japaniin, Fukuin ja Kagawan lääneihin alkoi 1980, jolloin ensimäinen ryhmä Japanilaisia nuoria ohjaajineen saapui Vihtiin.

Otepää vahvistettiin Vihdin ystävyyskunnaksi 1989.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat