Paikalliset

Pakkaslounaalla kiitettiin jälleen veteraanisukupolvea

Jouko Kaipainen (vas.), Pentti Kurunmäki ja Pentti Lehtimäki Pakkasjuhlassa. Tänä vuonna juhlan aikaan Nummelanharjulla oli lunta ja pakkasta!

Vesa Valtonen

Itsenäisen Suomen tärkeimmät vaiheet herkistivät tunnelmaa perinteisellä Pakkaslounaalla, jonka Vihti Nummelan Rotaryklubi järjesti keskiviikkona sotainvalideille, rintamaveteraaneille ja lotille.

Mukana oli myös lukuisia sotilaspoikia, joille järjestetään tapaaminen Vihdin museolle kokemusten tallentamiseksi.

Perinnetapahtumassa puhunut kunnanjohtaja Sami Miettinen tiivisti kulunutta Suomi 100 -juhlavuotta toteamalla, että perinpohjainen juhlinta juhlavuoden aikana oli sekä perinteistä että modernia.

Muistokiven pystyttäminen on vireillä.

Miettisen mukaan Suomi on yksi maailman parhaista paikoista elää.

Samalla hän terävöitti, että vuoden 1918 tapahtumat olivat sanomattoman raskaat.

– Sadan vuoden takaisten tapahtumien muistokiven pystyttäminen on nyt Vihdissä vireillä. Rakennamme yhdessä sovun ilmapiiri, kunnanjohtaja Miettinen linjasi.

Kolmisen tuntia kestäneeseen tapaamiseen oli rakennettu lounaan lisäksi tuhti ohjelma. Metsäpolun päiväkodin lapsiryhmä esiintyi, yhteislaulut olivat kunniassa, Jouko Kaipainen esitteli sanoin ja kuvin kesäkuista matkaa Karjalan Kannakselle ja kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki tiivisti Suomen menestymisessä auttaneita useita tekijöitä.

Rotaryklubin presidentti Raine Nikander vastaanotti juhlassa vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitalin. Sen hänelle luovuttivat eversti Torsti Lahti, veteraani Paavo Vakkamäki ja Jouko Kaipainen.

Kotiseututyön aktiivi Pentti Kurunmäki vinkkasi hiljattain viritetystä hankkeesta, jossa vihtiläisten sotilaspoikien kokemuksia taltioidaan Vihdin museon kokoelmiin. Sotilaspoikien tapaaminen on Vihdin museon tiloissa keskiviikkona 31.1. klo 10 alkaen.

– Tervetuloa mukaan sotilaspojissa aikoinaan toimineet, kutsuu Kurunmäki.

Pakkaslounaalla puhuneen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen mielestä ”Suomi on ihme”.

– Talvisodassa ja jatkosodassa Suomen noin 3,8 -miljoonainen kansa pystyi taistelemaan, sillä kansa oli saatu yhtenäiseksi 1920- ja 1930 -luvuilla. Reserviläiset saatiin ymmärtämään maanpuolustuksen merkitys.

Lehtimäki muistutti, että helmikuussa 1918 Suomeen saapuneet jääkärit olivat runko, jonka varaan itsenäisen Suomen puolustusvoimat rakennettiin.

– Mannerheim laittoi jääkärit kouluttamaan suomalaisia, ja jääkärien keskuudesta nousi sittemmin 49 kenraalia.

Puheessaan Lehtimäki korosti naisjärjestö Lotta-Svärdin merkitystä.

– On unohdettu, että vuonna 1944 rintamalla oli noin 600 000 miestä, mutta myös noin 200 000 naista. Lotat pitivät maata pystyssä, kenraaliluutnantti tähdensi.

– Tämä on se Suomen ihme. Suomi pystyi pysäyttämään toisen suurvallan. Rauha oli kylläkin raskas. Nyt Suomi on ykkösmaita maailmassa, Pentti Lehtimäki tiivisti Suomen satavuotista historiaa.

Pentti Lehtimäki

Pentti Johannes Lehtimäki (synt. 1936) on reservin kenraaliluutnantti.

Pääesikunnassa Lehtimäki palveli koulutusosastolla 1970–1971, tiedotusosaston toimistoesiupseerina 1973–1974, toimistopäällikkönä 1975, tiedusteluosaston toimistoesiupseerina 1975–1976, järjestelyosaston päällikkönä 1989–1992 ja komento-osastolla 1992.

Lehtimäki oli Sotakorkeakoulun opettaja 1977–1980, apulaissotilasasiamies Washingtonissa ja Ottawassa 1980–1981, Suomen sotilaallinen edustaja YK:ssa New Yorkissa 1981–1984, Karjalan Prikaatin esikuntapäällikkö 1984–1986 ja Seinäjoen sotilaspiirin päällikkö 1986–1989. Puolustusvoimien henkilöstöpäälliköksi Lehtimäki nimitettiin 1993.

Ylennyksen kenraaliluutnantiksi hän sai reservissä, vuonna 2000.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat