Joukko vihtiläisiä vieraili eduskunnassa torstaina, jolloin kansanedustajat saivat käsiinsä hallituksen uuden esityksen valinnanvapauslaiksi.
Maakunta- ja sote -järjestämislakipaketti annettiin eduskunnalle perjantaina 2.3.
Maakuntalaki-, sosiaali- ja terveyspalvelujen laki ja valinnanvapauslait sekä pelastustoimen järjestämislaki ja kasvupalvelulaki on tarkoitus käsitellä eduskunnassa yhtäaikaisesti kevään aikana.
Tällöin lait voisivat tulla voimaan kesällä 2018. Maakuntavaalit on tarkoitus järjestää lokakuussa 2018.
Maakunta- ja sote-uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alusta alkaen. Tällöin sosiaali- ja terveyspalvelujen, pelastustoimen ja kasvupalvelujen järjestämisvastuu siirtyisi maakunnille.
Viisi vaalipiiriä Uudenmaan alueelle olisi hyvä ratkaisu.
Nummelan Killan organisoimaa matkaa eduskuntaan isännöi vihtiläiskansanedustaja Eerikki Viljanen (kesk.).
–Eduskunnasta löytyy enemmistö tämän uudistuksen taakse. Vihtiläisille ei tässä uudistuksessa huonosti käy, Viljanen vakuutti.
– Nykysysteemi ei kestä kasassa tulevina vuosikymmeninä. Siitä asiasta on tässä talossa yksimielisyys. Uudistus syntyy tällä vaalikaudella, mutta kerralla tämä ei valmiiksi tule. Kovaa keskustelua tästä uudistuksesta oli tänään eduskunnan kyselytunnilla, Eerikki Viljanen luonnehti.
Tällä hetkellä Viljasta askarruttaa maakuntavaalien vaalipiiriasia: jos Helsinki ja Uusimaa ovat yhtä vaalipiiriä niin alueellinen edustavuus ei hänen mielestään toteudu.
– Viisi vaalipiiriä Uudenmaan alueelle olisi hyvä ratkaisu, minimissään pitäisi olla kaksi vaalipiiriä, selvitti Viljanen. Hän kertoi keskustelleensa asiasta perusteellisesti pääministeri Juha Sipilän kanssa.
– Tämä Uusimaa on varsin laaja alue. Jos maakuntavaaleissa olisi vain yksi vaalipiiri niin kaikkien tähän mennessä esiteltyjen laskentamallien mukaan 99-jäsenisessä maakuntavaltuustossa olisi Helsingin edustajia 55 - 67.
Samalla Viljanen kertoi olevansa halukas ryhtymään ehdokkaaksi maakuntavaaleihin.
Ensimmäisten maakuntavaltuutettujen toimikausi alkaa ensi vuoden alussa päättyy kuntavaaleissa 2017 valittujen kuntavaltuutettujen toimikauden loppuessa 31. toukokuuta 2021. Siitä eteenpäin toimikausi on maakuntavaltuustossa tasan neljä vuotta.
Sote-uudistuksen keskeisinä tavoitteina ovat menojen kasvun hillitseminen kolmella miljardilla eurolla ja palvelujen turvaaminen.
– Julkisen puolen palvelujen mukauttaminen voi olla alkuvaiheessa ongelma, Eerikki Viljanen pohti Keskustan ryhmätiloissa avatessaan uudistuksen keskeisiä periaatteita vihtiläisryhmälle.
Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.
Eduskuntatalon peruskorjattuja tiloja vihtiläisille esitellyt ensimmäisen kauden kansanedustaja Eerikki Viljanen avasi pitkälti rakennuksen historiaa.
Vuonna 1931 valmistunut rakennus suunniteltiin hänen mukaansa alun perin erittäin käytännölliseksi.
Aloittaessaan työt kansanedustajana rakennus oli hänelle entuudestaan varsin tuttu; takana oli nimittäin laajat kokemukset muun muassa kasanedustajien avustajana työskentelemisestä vuosilta 2003 - 2015.
Keskustan eduskuntaryhmän maa-, metsä- ja maaseutupolitiikan sihteerinä Eerikki Viljanen työskenteli vuosina 2006-2015
– Tämä on melkein tuhannen ihmisen työpaikka jos kokonaisvahvuuteen lasketaan eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia ja muut liitännäiset.
Eduskunnan tilojen pienoismallien äärellä Viljanen kertoi, että vihtiläisiä oli hiljattain valmistuneessa tilojen peruskorjauksessa mukana työmaakylttien valmistuksesta ja maansiirtotöistä alkaen.
– Eduskunnan kirjasto ja Helsingin yliopiston kirjastot ovat Suomen ainoat kirjastot, joiden kokoelmissa ovat kaikki Suomessa IBAN-koodilla julkaistut kirjat.
Ennen vanhaan vieraat saapuivat Eduskuntataloon astelemalla pääovelle 46 rappusta ja siirtymällä aulasta ilman sen kummempia tarkastuksia eduskuntasalin lehterille.
Se aika päättyi 90-luvun alussa. Sen jälkeen turvallisuusasioita on kehitetty jatkuvasti.
Nykyään eduskuntataloon pääsee vierailemaan käytännössä vain perusteellisen turvatarkastuksen jälkeen niin, että kansanedustaja on tarkastuksen jälkeen vastassa.
Viljanen kierrätti vihtiläisryhmää talon kaikissa ”nähtävyyksissä”, muun muassa valtiosalissa, jonka seinustalla on rintakuvat kaikista puhemiehinäkin työskennelleistä maan presidenteistä.
Salissa on mahdollisuus myös kokeilla ”Vennamon tuolia”, jonka tuli aikanaan varsin kuuluisaksi.
Juttua muokattu 12.3.2018 klo 9.50: Korjattu Eerikki Viljasen nimi.