Paikalliset

Eerikki Viljanen: "Näillä alueilla ei rellestetä, ei ammuta turhaan eikä saalisteta liikaa"

Ojakkalan metsästysseura vietti 20-vuotisjuhliaan.

Ojakkalan metsästysseuran syntymäpäiviä juhlittiin Ojakkalan urheilutalolla viime viikon lauantaina.

Paavo Hacklin

Metsästysseuratoiminta on yksi suomalaisen metsästyksen keskeisimmistä elementeistä. Näin sanoi kansanedustaja Eerikki Viljanen Ojakkalan metsästysseuran 20- vuotisjuhlassa. Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Viljanen sanoi puhuvansa enemmän kansanedustajana kuin seuran jäsenenä. Niinpä hän ottikin kantaa muun muassa hirvikantaan ja toi eduskunnasta terveisiä muun muassa Vihtiin toivottujen hirviaitojen kohtaloista.

Metsästysseuratoiminta kuuluu elävään maaseutuun. Viljanen antoi toiminnasta esimerkiksi riistanhoitotalkoot keväisin ja kesäisin, ampumaharjoitukset ja ampumakilpailut, syksyiset hirven- ja peuranmetsästykset, talviset jänis- ja kettujahdit tai luolilla käymisen.

– Osassa Suomea metsästysseurat ovat nykyisin monilla kyläkunnilla oikeastaan ainoita tiiviisti ja aktiivisesti toimivia yhteisöjä, jotka kokoavat kylän ihmiset yhteisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin, Viljanen lausui.

Metsästysseuratoiminnalla on hänen mukaansa valtakunnallisesti suuri merkitys maaseudun elinvoiman ja kansalaisaktiivisuuden ylläpitäjänä.

– Metsästysseura onkin usein sellainen sosiaalinen piiri, joka kokoaa metsästäviä ja ─ mikä nykyään on yhä tärkeämpää ─ myös ei-metsästäviä ihmisiä yhteen samojen nuotiotulien tai pöytien ääreen.

Sosiaalisen kontrollin voima on siis vahva seuroissa.

Seuratoiminta toimii kansanedustajan mukaan monesti myös sillanrakentajana.

– Se yhdistää usein myös nykyiset ja entiset kyläläiset sekä eri sukupolvet saman harrastuksen äärelle. Monille metsästäjille oman kotikylän metsästysmaat ovat rakkaita ja sinne on helppo palata, vaikka arkielämä olisi toisaalla tai vaikkapa työn perässä olisi ajauduttu hyvinkin kauaksi kotiseudulta. Metsästysseuratoiminta onkin Viljasen mukaan kotiseututyötä ja kotiseuturakkautta puhtaimmillaan.

Tiivis side oman kylän metsästysmaihin on hyödyksi. Omiksi koetuilla metsästysalueilla kiinnitetään Viljasen mukaan aivan erityistä huomiota esimerkiksi riistan kestävään käyttöön.

– Näillä alueilla ei rellestetä, ei ammuta turhaan eikä saalisteta liikaa. Toiminnan sosiaalinen turvaverkko estää kielteiset ilmiöt, esimerkiksi uusien metsästäjien ajautumisen harhapoluille. Sosiaalisen kontrollin voima on siis vahva seuroissa yleensä, sitä se on myös meillä täällä Ojakkalassa –  ja erittäin hyvä niin.

Menestyksekkään seuran elinehto on Viljasen mielestä hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutteisuus seuran sisällä, maanomistajien – ja koko alueen yhteisön kesken.

– Täällä Ojakkalassa tätä vuorovaikutusta entisestäänkin korostaa alueemme tiheä asutus ja muut erityispiirteet.

Hirvien ja peurojen aiheuttamat maatalous-, metsä- ja liikennevahingot ovat olleet vuosien mittaan yksi kiihkeimmistä metsästyspoliittisista asioista. Viljanen sanoi ymmärtävänsä metsänomistajaa, jos jostain alueesta suuri osa joutuu vahingon kohteeksi.

– Metsävahingoista noussut häly ei kuitenkaan voi perustua siihen, että hirvet noin yleisesti olisivat metsille uhka.

Paikallisesti Viljanen ei asiaan ottanut kantaa, mutta valtion tasolla hänen mukaansa hirvikantaa pitää pienentää.

Riistahallinnolta on jo jonkin aikaa vaadittu parempaa vastausta riistavahinkokysymyksiin. Viljanen kertoi, että Riistavahinkoasetukseen tehtiin viime keväänä muutos, jossa yksinkertaistettiin hirvien metsävahingon arviointia ja otettiin uusimmat taimikoiden arvot käyttöön.

VIljanen kertoi koekäytössä olevasta riistavahinkorekisteristä, joka yhdistää useita eri rekistereitä ja näyttää muun muassa. korvattavien maatalous- ja metsävahinkojen, hirvikolareiden, myönnettyjen lupien ja hirvisaaliin sekä jäävän kannan tiedot kartalla. Rekisteri on Viljasen mukaan oleellinen parannus vahinkojen huomioon ottamiseksi.

– Hirvien ja peurojen täsmälliset kaatopaikatkin on mahdollista saada samalle kartalle vahinkojen kanssa. Tämä on selvä edistysaskel.

Valtakunnallisesti liikenteen hirvi- ja peuraonnettomuudet ovat olleet laskussa, vaikka liikenne on kasvanut. Viljanen pohti, miten kolareiden määrä saataisiin mahdollisimman pieneksi. Hän kannattaa pyyntilupien lisäämistä ja hirvi- ja peurakannan pienentämistä.

– Myös liikennesektorin tulee tehdä työtä vahinkojen estämiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä talvehtimis- ja tihentymisalueille. Kannan rajoittamisen lisäksi parhaat keinot ovat todennäköisesti hirviaidat ja oikein sijoitetut hirvivaroitukset. Näiden keinojen käyttämisestä käydäänkin jatkuvaa vuoropuhelua niin viranomaisten kuin alueiden toimijoidenkin kesken.

Turun moottoritielle Palojärven kohdalle kaivatusta hirviaidasta Viljanen kertoi, että asian etenemiseen on tullut iso mutka. Selvityksen mukaan aita estäisi riistan luonnollista pohjois- etelä suuntaista liikettä, joten aidan lisäksi riistalle pitäisi rakentaa riistalle silta ykköstien, aitojen ja tulevan tunnin junan linjauksen ylitse.

– Aitaa ei päästä vielä rakentamaan koska hinta nousi riistasillan myötä sadoista tuhansista miljoonaluokkaan.

Ajankohtaisista riista-asioista Viljanen kertoi vielä, että Vihdissäkin kaivattu naakan metsästysoikeus on tulossa ministerin asetuksella, eli naakasta tulee metsästettävä laji vielä tänä vuonna.

– Samoin hyviä uutisia on myös suurpetorintamalta, siellä viranomaisten ohjeistusta on virtaviivaistettu ja selkiytetty. Vielä pitäisi saada suden EU-suojeluasemaan tarvittavat muutokset niin pystymme sekä poistamaan häirikkösudet että säätelemään kantaa järkevästi, Viljanen sanoi ja totesi susipolitiikan kuulostavan ehkä kaukaiselta.

– Mutta riippuen Raaseporin lauman lisääntymisestä, susipolitiikka voi tulla ihan iholle täällä meillä Vihdissäkin, yllättävänkin nopeasti.

Puheensa päätteeksi Viljanen vielä onnitteli 20-vuotiasta Ojakkala metsästysseuraa ja kannusti niitä, jotka eivät vielä metsästä, kokeilemaan – aseella tai ilman.

– Uskallan väittää että joskus pitkänkin suunnittelun ja suurehkon vaivannäön jälkeen lähestyvät kiivaat siiveniskut, haukun tai metsästä sorkkien alla syntyvän ryskeen lähestyminen synnyttää sellaisia tunteita ja elämyksiä, että sen jälkeen edes sillä ei ole ratkaisevaa merkitystä saadaanko lopulta saalista. Toki onnistunut laukaus on aina vielä kirsikka kakun päälle.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat