Puheenaihe

Lastentarhanopettajaliitolta täysi tuki kansalaisliikkeelle – "Palkka on törkeä"

Liiton järjestöpäällikkö Harri Myllynen epäilee palkkakartellin jatkuneen jopa vuosia – samat keskustelut käytiin jo 1990-luvulla

Lastentarhanopettajille vaaditiin parempia palkkoja viime lauantain mielenilmauksessa Helsingin Narinkkatorilla,.

Ari Perttunen

HELSINKI | Noin 14 000 lastentarhanopettajaa edustava Lastentarhanopettajaliitto antaa täyden tukensa kansalaisliikkeelle, joka vaatii alan palkkauksen roimaa parantamista.

– Palkka on törkeän alhainen eikä vastaa lainkaan tehtävän vaativuutta, liiton järjestöpäällikkö Harri Myllynen jyrähtää. Liitto oli paikalla lauantaina Helsingin Narinkkatorilla, kun useat sadat ihmiset vaativat lastentarhanopettajille kelvollista palkkaa.

Myllysen mukaan ammatin arvostuksen nostamiseksi on tehty lujasti ja pitkään töitä.

– Juhlapuheissa arvostus näkyy, mutta palkkapussiin asti se ei ole yltänyt.

Lastentarhanopettajilla on yliopistokoulutus, joka päättyy joko kasvatustieteen kandidaatin tai maisterin tutkintona.

– On erikoista, että samantasoisella koulutuksella palkat ovat aivan toista luokkaa vaikkapa tekniikan alalla.

Lastentarhanopettajien palkkatasoon vaikuttaa epäilemättä alan naisvaltaisuus, mutta mahdollisesti myös käsitys – väärä käsitys – työn vaativuudesta.

– Eihän se nyt niin mene, että mitä pienempi lapsi, sitä pienempi palkka, vaan täsmälleen päinvastoin. Lastentarhanopettajilla on käsissään ikäryhmä, jossa aikuisen vastuu on totaalinen.

Enemmistö lastentarhanopettajista kuuluu Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin, jossa kokonaispalkka muodostuu sekä tehtäväkohtaisesta että henkilökohtaisesta osasta. Tehtäväkohtainen palkka perustuu osin työn arvioitavissa olevaan vaativuuteen; mitä vaativampi työ, sitä korkeampaa palkkaa siitä tulee maksaa.

– Palkkausjärjestelmä on uudistettu jo aikoja sitten, mutta lastentarhanopettajien palkoissa arvioinnit näkyvät vain karvan verran, joitakin kymppejä.

Päätösvalta on työnantajilla. Julkisella puolella työnantajina ovat kunnat. Ne päättävät, mitä haluavat palveluksessaan oleville lastentarhanopettajille maksaa.

– Kysymys on tästä viime aikoina kovasti esillä olleesta paikallisesta sopimisesta. Varhaiskasvatuksessa se ei selvästikään toimi, vaikka koulutetuista lastentarhanopettajista on huutava pula.

Paikallinen sopiminen on kytköksissä kilpailutilanteeseen. Aidossa kilpailutilanteessa, kun kysyntää on enemmän kuin tarjontaa, työnantajat ostavat parhaat tekijät tarjoamalla kilpailijaa paremman palkan. Nyt ei niin ole käynyt. Herää kysymys, miksi.

– Puheet palkkakartelleista ei ole uusi juttu. Samaa keskustelua käytiin jo 1990-luvulla.

Vaikka Myllynen on tätä nykyä liiton järjestöpäällikkö, hän on koulutukseltaan lastentarhanopettaja, jolla on kokemusta kenttätyöstä ja luottamustehtävistä.

Keskustelu lastentarhanopettajien palkoista alkoi maaliskuun alussa, kun Yle paljasti, että pääkaupunkiseudun kunnilla on herrasmiessopimus, jonka mukaan lastentarhanopettajien palkkoja ei nosteta. Seuraavana päivänä kuntien henkilöstöjohtajat kiistivät, että palkoista olisi sovittu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat