Puheenaihe

Kuka voittaisi ja kuka häviäisi, jos Suomen rajat avataan työvoimalle? Kaksi professoria arvioi ­– "Myös häviäjiä tulisi"

Mistä saadaan työntekijät aloille, joilla jo nyt valitetaan työvoimapulaa? Matalapalkkaiset siivoojat ja hyvin tienaavat koodarit ovat esimerkkejä työmarkkinoiden ääripäistä.

ESM Arkisto

Suomen talous jyskyttää taantumavuosien jälkeen taas huimassa 2–3 prosentin kasvussa. Työllisyys on parantunut odotettuakin nopeammin, ja osa työnantajista valittelee työvoimapulaa.

Samalla elinkeinoelämän vaatimukset työvoiman palkkaamisesta ulkomailta voimistuvat. Onko ratkaisu työperäisen maahanmuuton vapauttaminen?

Kysyimme asiaa kahdelta alan asiantuntijalta.

– Työperäinen maahanmuutto on hyvä asia niille ihmisille, joille tarjoutuu näin mahdollisuus tehdä työtä ja vaurastua Suomessa. Se on hyvä Suomelle, koska se lisää työn tarjontaa ja tätä kautta talouskasvua, katsoo tutkimusjohtaja, professori Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta.

– Kohtuullista olisi, että Suomi ratkaisisi ongelmansa itse eikä yrittäisi ulkoistaa ratkaisua muiden maiden kansalaisille, sanoo puolestaan finanssipolitiikan tutkimiseen erikoistunut professori Matti Virén Turun yliopistosta.

Rajoitusten poistaminen merkitsisi Virénin mukaan yksinkertaisesti työvoiman tarjonnan kasvamista ja palkkojen alenemista.

– Rajoitusten poistaminen lisää tietysti työn tarjontaa niissä tehtävissä, joissa rajoituksia on käytössä. Lyhyellä aikavälillä rajoitusten poistaminen voi hidastaa palkkojen kasvua näissä tehtävissä, arvioi Maliranta.

Voittajia maahanmuuton vapauttamisessa olisivat Malirannan mielestä Suomeen muuttavat ihmiset.

– Koska työn tarjonnan lisäys hidastaa nimellispalkkojen kasvua, se myös hillitsisi inflaatiota niiden tavaroiden ja palvelujen tuotannossa, jota työn tarjonnan lisäys koskisi. Tällä on positiivinen vaikutus reaalipalkkojen ja ostovoiman kehitykseen kansantaloudessa, hän sanoo.

– Kilpailun kireys tuotemarkkinoilla vaikuttaa siihen, kuinka paljon työn tarjonnan lisäys hyödyttää työnantajia alentuneiden työvoimakustannusten muodossa ja kuinka paljon yritysten asiakkaita alentuneiden hintojen muodossa.

Muutoksesta hyötyisivät Virénin mukaan lähinnä "pääomapiirit".

– Maahanmuuton kustannukset jäisivät yhteiskunnan kustannettaviksi, Virén huomauttaa.

Hän näkee, että kokonaistuotanto ja verotulot kasvaisivat.

– Mutta kukaan ei oikein kykene ennustamaan, mitä tapahtuisi julkisen sektorin menoille. Maahanmuuttajat tarvitsevat yhteiskunnan palveluita samalla tavalla, tai jopa enemmän, kuin kantaväestö.

Virénin mielestä on naiivia ajatella, että työperäinen maahanmuutto olisi vain yksisuuntainen katu.

– On monenlaista työperäistä maahanmuuttoa: sellaista, joka luo uusia tuotantomahdollisuuksia, ja sellaista, joka vain kannibalisoi olemassa olevia työpaikkoja.

Häviäjiä maahanmuuton vapauttamisessa voisivat Malirannan mielestä olla heikosti koulutetut. Virén on samaa mieltä.

– Jos ja kun palkat laskisivat, olisi se tietenkin joltain pois, Virén toteaa.

Millaisia vaikutuksia työperäisen maahanmuuton vapauttamisella olisi valtiontalouteen eli veronmaksajille yleensä?

– Yleisesti ottaen maahanmuutto helpottaa hyvinvointivaltion palvelulupausten täyttämistä, arvioi Maliranta.

Matti Virén muistuttaa, ett hyvinvointipalveluiden kustannukset eivät ole mikään ulkopuolelta annettu summa.

– Itse me siitä päätämme, esimerkiksi siitä, mikä on eläkeikä.

Sipilä väläytti tarveharkinnan poistoa

Työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta tulisi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mielestä hiljalleen luopua väestön ikääntymisen ja työvoimapulan myötä.

Asia nousi esille pääministerin haastattelutunnilla Ylellä toissa sunnuntaina.

– Lähden siitä, että tarveharkinnasta pitäisi asteittain luopua kokonaan. Juuri siitä syystä, että tarvitsemme Suomeen lisää työntekijöitä, jotta pystymme pitämään hyvinvointiyhteiskunnasta huolen, Sipilä sanoi.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan mukaan Suomi ei tulevaisuudessa pärjää ilman maahanmuuttoa.

Tarveharkinnasta luopuminen olisi Ammattiliitto Pron puheenjohtajan Jorma Malisen mukaan väärä lääke aitoon ongelmaan.

Rakennusliitto vastustaa tarveharkinnasta luopumista.

Ulkomaalaisen hakiessa oleskelulupaa työn perusteella, tietyillä aloilla lupa edellyttää, että työhön ei kohtuudella ole saatavissa suomalaista (tai EU-alueelta tulevaa) työvoimaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat