Paikalliset

Puutarhaillassa herätettiin: "Luonto ei tarvitse ihmistä, mutta ihminen tarvitsee luontoa"

Puutarhailta Selin monitoimitalolla alkoi perinteisellä pihakasvien ja taimien vaihtotorilla. Kymmenissä takakontissa olikin illan päätteeksi riemastuttava paluukuorma.

Vesa Valtonen

Moni sanoo hoitavansa puutarhaansa luonnonmukaisesti – ajattelematta sen pidemmälle.

Muun muassa näin herätteli biologi Leena Luoto keskiviikkona puutarhaillassa, jonka järjestivät Selissä Haimoon Martat ja Selin kyläyhdistys.

– Luonto ei tarvitse ihmistä, mutta ihminen tarvitsee luontoa. Mennään siis puutarhassa luonnon ehdoilla, ei ihmisen!

Puutarhaillan esitelmöitsijä kyseenalaisti monia puutarhatapoja ja kyseli, että kuinka monen ruohovartisen kasvin ympärillä on luonnossa puunpaloja, kuorikatetta?

– Moni onkin ottanut puutarhassa huomaamattaan käyttöön luonnottomia tapoja.

Kasvi ei viihdy ellei se ole oikeassa paikassa.

Luoto herätti luonnonmukaisuuden pohdintaan myös esimerkiksi tivaamalla, että kuka kävi keväällä yhteistoimintaneuvottelut haravan kanssa?

– Ei luonnossa ole roskia ellei ihminen niitä sinne vie.

Kasvien sijoittelussa puutarhaan riitti enemmänkin mietittävää.

– Kasvi ei nimittäin viihdy ellei se ole oikeassa paikassa! "Haluan tuon kasvin" -ilmiö ei yksinkertaisesti toimi, Leena Luoto tietää.

Hänen mielestään haravoitu ja viimeisen päälle kitketty puutarha voi toki olla kaunis.

– Mutta nykyään järjestetään jo kursseja, jotta ihmiset osaisivat ennallistaa pihojaan.

Luoto myös kyseenalaisti ainakin osittain sellaiset kevättyöt, joissa viedään vanha multa pois ja tuodaan uusi multa tilalle.

– Puutarhojen kemikalisoituminen on huipussaan. Siitä on ehdottomasti päästä eroon.

Biologi puhui myös paikoitellen ilmenevästä muurahaisvihasta.

– Jos lähdette pihapiiristänne jotain poistamaan niin miettikää todella millaiseen pallomereen vaikutatte. Onneksi kasveilla voi ohjailla tuholaisten ruokailupaikkoja.

Meidän suomalaisten valttina on terve maaperä.

– Se joka kehottaa laittamaan suolaa maahan ei ole tästä päivästä. Meidän suomalaisten valttina on terve maaperä ja yleisesti ottaen hyvä kasteluvesi.

Uusien pientaloalueiden perustajille Leena Luoto antoi yksiselitteiden neuvon: mullassa ei kannata säästää.

– Jätevedenpuhdistamoilla pystyään pidättämään typpeä ja fosforia, mutta puhdistomolietteestä ei pystytä poistamaan lääkejäämiä. Kuka haluaisi pihalleen multaa, jossa on mukana esimerkiksi mielialalääkkeiden jäämiä, Luoto muistutti.

– Ei siis pidä tilata pihalleen sellaista multaa, jonka koostumusta ei tiedä. Evira laittaa vuosittain joitakin multaeriä myyntikieltoon, multatiedot löytyvät helposti netistä.

Biologi herätti käytännön esimerkein ymmärtämään maanparannuksen perusasioista.

Savi ja hiekka ovat lähtöisin kallioperästä.

– Kiveä ei kivellä paranneta! Tarvitaan kivennäismaalajien ja orgaanisten maalajien oikea sekoitus. Hiukkas- ja mururakenne on tärkeä, samoin kuohkeus ja huokoisuus.

Tehokas tapa kasvualusta parantamiseen on Leena Luodon mielestä kompostimullan käyttäminen.

Ennen teemaillan luentoa Selin monitoimitalon pihassa kävi kuhina kun kymmenien autojen takakonteista kannettiin perinteiselle vaihtotorille pihakasvia ja taimia.

–  Tässä kohtalonköynnöksessä on hurjan kauniit kukat. Tämä on varjoyrtti, joka ei kellasti eikä tiputa lehtiä. Tämä on aito piparminttu, naiset kertoivat aarteistaan.

Haimoon marttojen keväisellä pihakasvien ja taimien vaihtotorilla on pitkät perinteet.

– Tätä on tehty 1970-luvulta lähtien, kertoi Haimoon Marttojen puheenjohtaja Mervi Kannisto-Kallela.

Tämä kevät on kuitenkin monin tavoin ongelmallinen.

Hänen mielestään vaihtotorin ansiosta lähialueiden pihoilla on mahdollisuus ikään kuin tasapainottua.

Puheenjohtajan mielestä suurin etu kuitenkin on se, että pihakasvien vaihtotorilla saadaan ilahduttavasti myös vanhoja maatiaislajeja leviämään.

– Tämä kevät on kuitenkin monin tavoin ongelmallinen. Näyttää siltä, että kesäkuun alkuun mennessä on moni kukka jo kukkimisensa kukkinut. Entä sen jälkeen?

Lisää: www. flowerpecker.fi

Haimoon Martat

Hallitus 2018: Puheenjohtaja Mervi Kannisto-Kallela, varapuheenjohtaja Marika Sarjosalo, sihteeri/rahastonhoitaja Seija Halme, jäsenet Helka Alakurtti, Päivi Jussila, Tuula Kallela, Mirja Landen, Riitta Leino ja Jasmin Paananen.

Haimoon Martoissa on noin 30 jäsentä ja toiminta on monipuolista. Noin kerran kuussa järjestettävät marttaillat ovat kaikille avoimia, tapahtumissa voit liittyä marttoihin. Monet toimintamuodoista liittyvät läheisesti luontoon.

Lähde: Haimoon Marttojen verkkosivut

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat