Vaalikoneemme on nyt avattu!

Paikalliset

"Koiraa ei voi hankkia ajatellen, että kuppiin voi heittää mitä vain"

"Ruokinta ja elinympäristö vaikuttavat eläimen hyvinvointiin, niin kuin meillä ihmisilläkin", Johanna Anturaniemi sanoo Toivo-koira kainalossa.

Kia Löfberg

Tiedätkö, millaista ruokaa lemmikkisi todella syö? Usein ruokimme koiraamme tähteillä, kuivamuonalla sekä valmiiksi pakatuilla luilla. Kaupan hyllyt ovat pullollaan eri valmistajien kuivaruokaa, makupaloja ja herkkuja. Valinta voi olla vaikea varsinkin silloin, jos emme täysin tiedä, mitä koiramme tarvitsee.

– Lähes poikkeuksetta muonat tulevat ulkomailta, eikä ruokien alkuperämaa selviä välttämättä edes pakkausselosteesta, kertoo vihtiläinen Johanna Anturaniemi, maatalous- ja metsätieteiden tohtori sekä jalostusagronomi. Eläinrakas kahden lapsen äiti opiskelee parhaillaan eläinlääkäriksi sen lisäksi, että hän tutkii muun muassa sitä, miten voisimme edistää oikealla ruokavaliolla rakastettujen lemmikkiemme terveyttä. Anturaniemi itse suosii raakaruokintaa. Hän pitää erityisen tärkeänä sitä, että alamme pikkuhiljaa tiedostaa, mitä eläimillemme syötämme.

– En koskaan suosittele, että kuivamuona olisi ainoa eläimen ravinnon lähde, Anturaniemi sanoo. Usein omistajat saattavat käyttää aikaa lukuisten eri valmisteiden vertailuun, vaikka ruokavaliota voisi monipuolistaa myös esimerkiksi syöttämällä koiralle eettisesti tuotettua, kotimaista lihaa ja sisäelimiä. Jos kuivamuonaa kuitenkin haluaa syöttää, on tärkeä katsoa, että se sisältää eläinperäistä proteiinia mahdollisimman paljon.

– Usein eläimelle syötetään vain kuivamuonaa tai samaa kotiruokaa, mitä ihminen syö. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, hän sanoo. Anturaniemen mukaan kotiruokamme sisältää usein enemmän hiilihydraattia, mitä koira tarvitsee. Lisäksi saatamme unohtaa, että myös koira tarvitsee vitamiineja sekä hiven- ja kivennäisaineita.

Anturaniemion tehnyt eläinten ruokintaan liittyvää tutkimusta Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa kymmenen vuoden ajan, ja tutkimustyön ohella hän tekee yksilöllisiä ruokintasuunnitelmia koirille ja kissoille.

– Eläinten ruokavaliosta tiedetään vielä harmillisen vähän, tai tutkimustieto on hyvin yksipuolista, mutta teen jatkuvasti töitä ruokavalioita vertailevan tutkimuksen edistämiseksi, hän kertoo.

Ruokavalioita hän suunnittelee eläimille omalla toiminimellä, omistajan tai eläinlääkärin pyynnöstä. Asiakkaat ovat yleensä koiria, jotka kärsivät jostakin sairaudesta, kuten esimerkiksi atooppisesta ihosta tai munuaisviasta.

Ennen tapaamista omistaja pitää eläimensä syömisistä ruokapäiväkirjaa. Lisäksi on tärkeää, että mahdollinen koiran diagnoosi on selvillä, ennen kuin ruokavaliota aletaan rakentaa.

– Kahden kuukauden aikana pyrkimys on luoda koiralle ruokavalio, joka tukee hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla esimerkiksi parantumattomassa sairaudessa, Anturaniemi kertoo.

Lisäksi hän on tarpeen vaatiessa yhteydessä myös hoitavaan eläinlääkäriin. Ruokintasuunnitelma voidaan tehdä lisäksi kasvavalle pennulle tai vaikka painonpudotusta tarvitsevalle eläimelle.

– On todella tärkeää, että eläimen omistaja itse haluaa ja voi sitoutua toteuttamaan ruokavaliota aidosti, siksi se suunnitellaan aina sekä omistajan toiveet että eläimen tarpeet huomioon ottaen, hän kertoo.

Ravinto voi olla kuivamuona-, kotiruoka- tai raakaruokapohjainen. Joskus myös yhdistelmä näistä.

Vaikka ruokavalioita on helppo googletella netistä, Anturaniemi ei kuitenkaan koskaan suosittele netissä sompailua:

– Se on villi maailma, ja koiran ruokintaan voidaan suhtautua kuin uskontoon, hän varoittaa.

Kahden tyttären ja aviomiehen lisäksi Anturaniemen kotona pyörii tällä hetkellä kaksi koiraa: staffordshirenbullterrieri Riesa sekä saksanpaimenkoira Toivo.

Neljävuotiaat koirat pyörivät jaloissa ja ne ovat täynnä energiaa – ja osasyy saattaa olla niille henkilökohtaisesti räätälöity ruokavalio.

– Suosin raakaruokavaliota, jolloin tiedän tarkalleen mitä koirani syövät ja mistä ruoka on peräisin, Anturaniemi kertoo.

Esimerkiksi Toivo syö lähinnä hirveä, kananmunaa ja sisäelimiä sekä pari kertaa viikossa myös luita ja silakkaa tai sisäelimiä.

Ruokavalio Toivolle syntyi kokeilun kautta, sillä koira on kärsinyt aiemmin iho-ongelmista. Erilaisten ruokien vaikutusta ihon geenien toimintaan väitöskirjassaan tutkinut Anturaniemi on tehnyt usein töitä juuri iho-ongelmista kärsivien koirien kanssa.

– Kun lähdetään etsimään iho-ongelmaiselle koiralle ruokavaliota, yleensä alussa tärkeintä on etsiä koiralle sopiva eläinproteiininlähde. Iho-ongelmaisten koirien lisäksi myös lihavuus on yksi kasvavista ongelmista, Anturaniemi sanoo.

Lemmikeillä on samankaltaisia sairauksia kuin ihmisilläkin, kuten munuaisvaurioita, haimatulehduksia, nivelrikkoa sekä lihavuuteen liittyvää metabolista oireyhtymää.

Anturaniemi kuitenkin muistuttaa, ettei puutteellisista tiedoista eläimen ruokintaan liittyen voi välttämättä syyttää omistajaa, eikä edes eläinlääkäriä.

– Tutkimustyöni erilaisten ruokavalioiden vertailemiseksi on tärkeää, koska kukaan ei tee sitä ainakaan tässä mittakaavassa. Eläinlääkäritkin opiskelevat kuuden vuoden aikana vain yhden kurssin koirien ruokinnasta, hän kertoo.

Anturaniemen kaukainen unelma on, että agronomeille saataisiin laaja tarjonta opintoja tältä osa-alueelta ja ne voisivat olla avoimia myös eläinlääkäriopiskelijoille. Yhteistyötä voisi hyödyntää ja tätä kautta tietämys eläinten ruokavalion suhteen kasvaisi.

– Toivon, että kaikki ymmärtäisivät, kuinka suuri osa terveyttä ruokavalio on. Niin meillä ihmisillä kuin eläimilläkin, Anturaniemi päättää.

Kotieläimen raakaruokinta

Raakaruokinnassa koiran ruoka koostuu raaoista lihaisista luista, lihoista, kalasta, sisäelimistä ja kuitulähteestä.

Yksi raakaruokinnan muoto on barffaus, jolla tarkoitetaan luonnollista ruokintaa. Barffauksen tavoite on lemmikin monipuolinen ja terveellinen ruokavalio, jonka perustan muodostavat lihaisat raakaluut.

Tarvittavan ruuan määrä on hyvin yksilöllinen ja siihen vaikuttaa muun muassa koiran ikä ja sukupuoli, mahdollinen tiineys ja imetys, päivittäinen liikunnan ja aktiivisuuden määrä sekä koiran koko.

Lemmikkieläinten ruokaan saa käyttää ainoastaan teurastamoista ja leikkaamoista sekä muista liha- ja kala-alan laitoksista peräisin olevia raaka-aineita, jotka saadaan ihmisravinnoksi hyväksytyistä eläimistä.

www.barffaus.fi, www.evira.fi

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Vaalikoneemme on nyt avattu!

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat