Paikalliset

Kerääjäkasvista hyötyä viljelijälle ja ympäristölle

Viljelijä Mikko Mäkelä ja projektipäällikkö Hannu Känkänen.

Kia Löfberg

Viljelijä joutuu jatkuvasti pohtimaan peltonsa tuottavuutta ja yhä enemmän myös ympäristön säästämistä ja haittojen minimoimista. Luonnonvarakeskus Luke on kolmena kesänä tehnyt tiivistä yhteistyötä viljelijöiden kanssa testatakseen kerääjäkasveja, joita viljelijä voisi käyttää hyväkseen. Luken koordinoima hanke UusiRaHa tutkii muun muassa kerääjäkasvien vaikutuksia muihin viljelykasveihin.

Tavoite on sitoa varsinaiselta viljelykasvilta käyttämättä jääneitä ja maasta vapautuvia ravinteita sekä lisätä kasvipeitteisyyttä.

Mukana hankkeessa on yhdeksän viljelijää, joista yksi on vihtiläinen Mikko Mäkelä.

– Lähden mielelläni mukaan erilaisiin tutkimushankkeisiin, myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n Vihdin ympäristövastaavana tunnettu Mäkelä kertoo.

Ensikäden tieto uusista tutkimusta on usein viljelijälle hyödyllistä, ja harvoin tutkimus sitouttaa viljelijää mihinkään suurempaan.

UusiRaHa-hankkeen käyttöön Mäkelä on tarjonnut peltokaistaleen, jolle on kylvänyt varsinaisena viljelykasvina kasvavan kevätrapsin, mutta kaiken muun hoitaa tutkimusryhmä itse.

Lisäksi viljelijä saa ympäristökorvauksena sata euroa per hehtaari siltä peltoalalta, jolle kylvää kerääjäkasvin.

– Tässä tutkitaan nimenomaan sitä, minkälainen aluskasvi pärjää öljykasvin alla, Mäkelä kertoo.

Ensisijaisen tiedon saamisen lisäksi peltolohkon aluskasvipeite vaikuttaa myös viljelijän maan rakenteeseen.

Elävä juuristo tekee rapsin kasvualustosta ilmavamman, ja näin pelto pysyy kuivempana ja kantaa myös koneita paremmin.

– Ravinteet pellosta kulkevat helposti myös sadevesien kautta ojiin ja siitä vesistöihin, ja se on haitaksi ympäristölle, UusiRaHan hankejohtaja ja tutkija Hannu Känkänen selventää.

Kerääjäkasvien toivotaan ottavan ylimääräiset ravinteet talteen ja siirtävän ne seuraavan viljelykasvin käyttöön, jolloin ravinteet eivät pääse saastuttamaan vesistöjä. Samalla kerääjäkasvien juuristot auttavat pitämään yllä pellon kasvukuntoa. Pitkällä tähtäimellä hanke pyrkii kannustamaan viljelijöitä ottamaan toimivat kerääjäkasvit käyttöön sillä tavalla, että niistä olisi oikeasti hyötyä ympäristölle ja viljelijälle.

Mäkelän pellolle rapsin alle on viljelty toukokuussa pienille kaistaleille valkoapilaa, puna-apilaa, sinimailasta, italianraiheinää, englanninraiheinää ja timoteitä.

Lokakuun puolivälin jälkeen niistä otetaan näytteet, jolloin nähdään, mikä kasvi sitoo ravinteita ja typpeä parhaiten.

– Vielä on vaikea sanoa, mikä näistä on paras. Erityisesti kiinnostaa, häiritseekö joku näistä rapsin kasvua tai sadon tuottoa, Känkänen kertoo.

Kuiva kesä on antanut omat haasteensa tutkimukselle.

– Tämä kesä on ollut haasteellinen, mutta tutkimus vaikuttaa tähän mennessä erittäin onnistuneelta, Känkänen kertoo.

UusiRaHa-hanke

Hanketta hallinnoi Luonnonvarakeskus Luke ja siinä ovat mukana myös Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys ry, ProAgria Etelä-Suomi ja NSL.

Erilaisia kerääjäkasveja kokeillaan yhdeksällä tilalla Uudellamaalla. Hanke kestää vuoden 2019 loppuun.

Tavoitteena on lisätä elävän kasvipeitteen määrää ja tehostaa kerääjäkasvien käyttöä Uudenmaan pelloilla.

www.uusirahahanke.fi

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat