Paikalliset

"Luonnonvarat ovat yhteiset" – Turhien ostosten välttäminen ja huolto ovat avaimia tekstiilin säilymiseen

Globe Hopen toimitusjohtaja Seija Lukkalan mukaan hyvän vaatteen tulee kestää vuosia hyväkuntoisena.

Kia Löfberg

Suomen kaupoissa myytävät vaatteet ovat usein tuotu pitkien matkojen päästä. Monesti raaka-aine tuotetaan yhdessä maassa, kangas kudotaan toisessa, leikkaus ja ompelu tehdään kolmannessa tai neljännessä maassa. Kuluttaja ei välttämättä maksa muutamaa kymppiä enempää, ja lyhytkestoiset vaatteet saatetaan hylätä muutaman käyttökerran jälkeen.

Ekologisia tuotteita kierrätysmateriaaleista valmistavan Globe Hopen toimitusjohtaja Seija Lukkala heräsi pikamuoti-ilmiön tuomiin ongelmiin jo 2000-luvun vaihteessa, mutta vaateteollisuuden ongelmallisuus on vasta viime aikoina noussut kaikkien huulille.

– Jokaisen tulisi miettiä, miksi hankkia vaatteita, jotka parin käyttökerran jälkeen venyvät muodottomiksi ja nukkaantuvat, Lukkala sanoo ja jatkaa: – Vältä siis lyhytikäisten vaatteitten ostamista. Vaatteen tulee kestää hyvänä vuosia, hän ojeistaa. Lukkalan mukaan hyväkuntoinen vaate on sellainen, joka kestää vesipesun eikä rypisty helposti. Tärkeimmän askeleen kuluttaja ottaa jo kaupassa, kun valitsee vaatetta:

– Osta sellainen vaate, jota varmasti käytät, ja noudata pesuohjeita. Huoltamalla ja paikkaamalla vaatteita voi myös pidentää vaatteiden käyttöikää.

Hyvistä huoltotoimenpiteistä huolimatta vaatteet tulevat joskus tiensä päähän. Vuodesta 2016 uudistuneen lainsäädännön jälkeen poistotekstiilejä ei enää ole saanut kärrätä kaatopaikalle, mutta sekajätteeseen voi edelleen heittää lumppuja. Jätehuoltoyhtiö Rosk’n Roll Oy Ab hoitaa kunnallista jätteenkuljetusta Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan toimialueella, johon myös Vihti kuuluu. Rosk’n Rollin tiedottaja Tarja Salojärvi muistuttaa, että hyväntekeväisyyteen kuten Martoille ja UFFille saa viedä ainoastaan hyväkuntoisia ja puhtaita vaatteita.

– Ongelma vain siirtyy hyväntekeväisyysjärjestöille, jos huonokuntoiset vaatteet viedään niiden vaivaksi. Sekajäte on oikea paikka käyttökelvottomalle lumpulle, Salojärvi sanoo.

Suomessa ei tällä ole koko Suomen laajuisesti toimivaa tahoa, joka jatkojalostaisi lumppuja. Tekstiilijätteestä on Salojärven mukaan tehty öljynimeytysmattoja, mutta kangaskuitujen uusiokäyttö koko maan laajuisesti on vielä kaukainen haave. Yksi ongelman ratkaisuun keskittyvä taho oli vuoden 2016 Tekstiili 2.0 poistotekstiilipilotti, joka toimi Lounais-Suomen Jätehuollon alueella. Tutkimus- ja kehitystyötä jatketaan edelleen, ja tällä hetkellä Telaketju valmistelee poistotekstiilien jalostuslaitoksen perustamista.

– Hankkeen avulla haluttiin avata ovia tekstiilijätteen kierrättämiselle. Keräyspilotin tavoitteena oli esimerkiksi löytää kustannus- ja resurssitehokkaita tapoja saada tekstiilijätteet etusijajärjestyksen mukaisesti paremmin hyödynnettyä, kertoo Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n kiertotalousasiantuntija Miia Jylhä.

Sekä Lukkalan että Jylhän mukaan tekstiiliteollisuudessa on paljon ongelmia, mutta kuluttajan valinnat vaatekaupasta lähtien voivat vaikuttaa tekstiilituotantoon merkittävästi.

– On suorastaan rikollista käyttää lyhytkestoisia vaatteita, sillä luonnonvarat tässä maailmassa ovat kuitenkin yhteiset. Millä oikeudella joku niitä tuhlailee, Lukkala napauttaa.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat