Puheenaihe

Ekonomisti povaa Suomelle kylmää kyytiä ja nostaa esiin 2 lukua – ”Paineet työllisyysasteen nostoon kasvavat entisestään”

Syntyvyys laskee ja Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan väkiluku on vuonna 2050 alempi kuin nyt.

Johanna Erjonsalo / Arkisto

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sund sanoo Suomen julkisen talouden joutuvan koville, kun huoltosuhde heikkenee väestön vanhetessa ja syntyvyyden laskiessa. Hän pitää pidemmän aikavälin päätöksenteon tukijalkaa eli juuri julkistettua Tilastokeskuksen väestöennustetta tylynä.

– Väkiluku on vuonna 2050 alempi kuin nyt. Alentuneen syntyvyyden vuoksi alle 15-vuotiaita olisi Suomessa 2050-luvulla vähemmän kuin 1870-luvulla, jolloin väkimäärä oli alle kaksi miljoonaa. Huoltosuhde heikkenee pitkällä aikavälillä. Nyt sataa työikäistä kohden oli 60 ”huollettavaa” (alle 15-vuotista ja yli 65-vuotiasta). Vuonna 2070 on tilastokeskuksen ennusteen mukaan 81 ”huollettavaa” sataa työikäistä kohden, kirjoittaa Sund blogissaan.

Hän on huolissaan kansantalouden kestävyydestä.

– Koville joutuu ennen muuta julkinen talous, jonka kontolla on kasvavan vanhusväestön hoivasta huolehtiminen. Painetta veroasteen nostolle on. Myös eläkejärjestelmän taloudellinen kestokyky edellyttää toimenpiteitä.

Sund sanoo, että väestöennusteessa on kaksi tärkeää oletusta. Syntyvyyden kehitys ratkaisee väestön ja työvoiman määrän hieman pidemmällä aikajänteellä.

Sund pitää suoranaisena romahduksena väestöennusteen hedelmällisyysluvun putoamista kolme vuotta sitten ennustetusta 1,70:stä tuoreen ennusteen 1,45:een (laskennallinen naisten elinaikanaan synnyttämien lasten määrä).

Toinen tärkeä muuttuja on nettomaahanmuutto. Myös tämä ennuste kulkee alenevaan suuntaan.

– Kolme vuotta sitten oletettiin nettomaahanmuuton olevan 17 000 ihmistä vuodessa, nyt ennustetaan määräksi 15 000. Kaksi tukijalkaa pettää samaan aikaan.

Sundin mukaan työn tuottavuutta on kohotettava etenkin sote-sektorilla ja työllisyysastetta on nostettava. Hän korostaa, että etenkin työperäistä maahanmuuttoa on edistettävä.

Eläkejärjestelmän päivittämisessä Sund ei odottaisi normaalia kymmentä vuotta.

– Mitä aikaisemmin reagoidaan, sen pienimmillä remonteilla pärjää. Liikkuvat osat ovat kaikkien tiedossa. Maksua voidaan nostaa, jolla tosin on negatiivisia vaikutuksia työllisyysasteeseen.

Eläkekuluihin voidaan vaikuttaa eläkkeitä leikkaamalla tai nostamalla eläkeikää.

Kiinnostavinta olisi ymmärtää, mistä syntyvyyden lasku johtuu.

Myös eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander arvioi tuoretta väestöennustetta ja kirjoittaa blogissaan, että syntyvyyden lasku muuttaa väestöennustetta ja kestävyysarvioita.

– Vielä vuonna 2010 Suomi kuului niihin Euroopan maihin, joissa keskimääräistä lapsilukua kuvaava kokonaishedelmällisyysluku oli lähellä hyvää pohjoismaista tasoa. Kohtuullisen korkea syntyvyys näytti antavan hieman helpotusta väestön ikääntymisestä johtuvaan huoltosuhteen heikentymiseen. Viime vuosina tilanne on kuitenkin tältä osin heikentynyt jopa dramaattisella tavalla.

Kianderin mukaan syntyvyys voi hyvinkin vielä nousta tai väkiluku kääntyä kasvuun maahanmuuton seurauksena.

– Tällä hetkellä kiinnostavinta olisi ymmärtää, mistä syntyvyyden lasku johtuu. Kyseessä ei ole pelkästään suomalainen ilmiö, koska samansuuntaisia kehityskulkuja voidaan havaita myös muissa teollisuusmaissa. Selittävät tekijät voivat siksi olla laajempia ja kansainvälisiä. On epäselvää, onko kyseessä finanssikriisistä seurannut pessimismin kasvu, ilmastoahdistus tai nuorten heikentynyt työmarkkina-asema.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Älä vaivu synkkyyteen ilmastonmuutoksen vuoksi – Asiantuntija vinkkaa: "Tee nämä 5 hyvää tekoa maapallolle"8.10.2018 13.05
Uutissuomalainen: Kaksi kolmasosaa haluaa lisää tukea lapsiperheille – Syntyvyys on laskenut Suomessa seitsemänä vuonna peräkkäin4.8.2018 12.13

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat