Paikalliset

Lipunnostotilaisuudella on jo pitkät perinteet: Vihtiläinen itsenäisyyden juhlinta aloitettiin Nummelassa torilla

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuija Sundberg, Nummelan Killan kiltakomentaja Jarmo Töyräs ja lukiolaisten kirjoituskilpailun voittaja Ona Landgren.

Vesa Valtonen

Nummelassa Veikko Hellen torilla on Itsenäisyyden kivellä vuodesta 1992 alkaen järjestetty Nummelan Killan lipunnostotilaisuus, jolla kunnioitetaan veteraanisukupolven tekemiä uhrauksia itsenäisyyden hyväksi.

Tänä vuonna juhlapuhujana oli kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuija Sundberg. Lukiossa vuodesta 1997 järjestetyn Nummelan Killan ideoiman itsenäisyysaiheisen kirjoituskilpailun voitti tänä vuonna Ona Landgren. Puhe kuultiin lukion itsenäisyysjuhlassa ja itsenäisyyspäivänä torilla.

Vihdin Miehet lauloivat "Siniristilippumme" kun kiltaveljet nostivat liput Nummelaneuvosten johdolla seitsemään salkoon.

Mauri Lindholm ja Lassi Kiviniemi laskivat seppeleen muistopaadelle, ja kiltakomentaja Jarmo Töyräs luetteli vuoden aikana poisnukkuneet veteraanisukupolven edustajat.

Tuija Sundbergin mielestä isänmaan kuuluu herättää suuria tunteita.

– Jokainen meistä kokee isänmaan omalla henkilökohtaisella tavallaan –  on niitä kauniita ja onnellisia päiviä, ja niitä sateisia ja sydäntäkylmääviä päiviä.

– Itsenäisyyspäivän juhlapuheet täytetään useasti historian sankariteoilla. Aivan alkuun onkin hyvä muistaa kiittää niitä veteraanisukupolvia, jotka itsenäisyyden ovat meille hankkineet ja raskain uhrauksin säilyttäneet. Heitä, jotka tämän maan ovat rakentaneet.

Tuija Sundberg halusi kuitenkin erityisesti puhutella kaikkia, jotka ovat vastuussa tästä maasta nykyhetkessä ja tulevaisuudessa.

– Niitä, joilla on mahdollisuus ja voimia vaikuttaa siihen, millainen isänmaa meillä, lapsillamme ja lapsenlapsillamme on elää tulevina vuosikymmeninä, vuosisatoina ja vuosituhansina.

– Taistelemme aivan uudenlaisten ongelmien kuten ilmastonmuutoksen kanssa. Kukaan ei voi vaikuttaa kaikkeen, yksin ei voi vaikuttaa juuri mihinkään. Mutta jokainen voi tehdä osansa, ja tehdä sen juuri sillä saralla, jonka parhaiten tuntee. Pienetkin teot ovat suuria, kun ne tehdään suurella sydämellä, juhlapuhuja tähdensi.

Yhteinen isänmaa tarvitsee hänen mielestään voimakasta osallisuuden tunnetta.

– Jokaisen meistä on saatava tuntea olevansa tärkeä ja kuuluvansa joukkoon. Meidän on oltava joukkue. Erityisesti lasten ja nuorten syrjäytymisestä on syytä kantaa huolta.

– Ei ole enää olemassa sellaista yhtenäiskulttuuria, joka kuin itsestään kantaisi jokaista tulevaisuuteen. On monimutkainen ja moninapainen lukemattomien vaikeiden valintojen maailma, joka on täynnä epävarmuutta ja huolta. Lapsiltamme vaaditaan vastuunottamista monesti liian aikaisin.

– Osallisuuden tunteen peruspilareita ovat täällä läntisessä demokratiassa ehdoton yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Suomen perustuslaissa valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa, puhuja tähdensi.

– Perustuslakimme alkupykälistä löytyvät myös kansanvaltaisuuden ja oikeusvaltion perusta. Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

Tuija Sundberg muistutti, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin: Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Syrjintä sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella on kielletty.

– Suomalaisen yhteiskunnan toimivuuden kannalta meidän tulee pitää kiinni siitä osasta arvoperustaamme, joka on meille kaikille yhteistä. Olemme viime vuosina todistaneet arvoperustan murtumista eri puolilla maailmaa ja kansallisen itsekkyyden pohjalta tehtyjä ratkaisuja.

– Edelleen olemme todistaneet sotia ja konflikteja, joissa toimitaan vahvimman oikeudella perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittamatta, Sundberg listasi.

– On aina muistettava, että kun arvomme ovat vahvat ja ohjaavat toimintaamme, ei yhteiskuntaamme voi informaatiovaikuttamisellakaan horjuttaa.

– Samalla meidän tulee hyväksyä erilaisuus ja toimia osana kansainvälistä yhteisöä. Suomen satavuotisjuhlavuoden tunnus ”Yhdessä” on edelleen 101-vuotiaassa Suomessa enemmän kuin ajankohtainen.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat