Vaalikoneemme on nyt avattu!

Puheenaihe

Ilotulitteiden käytön rajaamiseen pyrkivän kansalaisaloitteen kannattajien määrä hyytyi

Kansalaisaloite ilotulitteiden käytön rajoittamiseksi tarvitsee 50 000 kannatusilmoitusta, jotta sen voi viedä eduskunnan käsittelyyn. Kannatusilmoituksia kerätään kuusi kuukautta.

Arkisto / Johanna Erjonsalo

Ilotulitteiden käytön rajoittamiseen pyrkivän kansalaisaloitteen kannatusilmoitusten määrä on hyytynyt reippaan alun jälkeen. Kannatusilmoituksia on nyt vajaat 23 000.

Kun kansalaisaloite julkaistiin 4. joulukuuta, keräsi se vajaassa viikossa noin 13 000 kannatusilmoitusta.

Kansalaisaloite tarvitsee 50 000 kannatusilmoitusta, jotta sen voi viedä eduskunnan käsittelyyn. Kannatusilmoituksia kerätään kuusi kuukautta per aloite.

Lakiehdotuksen tarkoitus on vähentää ilotulitteista ihmisille, eläimille ja luonnolle aiheutuvia haittoja kieltämällä F2- ja F3-luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttö, aloitteessa kerrotaan.

Lakiehdotuksen toteuduttua suuria ilotulitteita voisivat ostaa vain ammattilaiset. Kuluttajakäyttöön jäisivät vain luokan F1 ilotulitteet, esimerkiksi tähtisadetikut, pienet paukkupommit ja kipinäsuihkut.

Haluamme korjata selkeästi väärät väitteet."

Yksi aloitteen vireillepanijoista on Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Hannele Luukkainen. Aloitteessa mukana ovat Allergia-, iho- ja astmaliitto, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY, Kuuloliitto, Näkövammaisten liitto, Opaskoirayhdistys, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Eläinoikeusjuristit, Suomen Hippos, Suomen Kennelliitto, Suomen Kissaliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Palovammayhdistys ja Suomen Ratsastajainliitto, kertoo Keskisuomalainen.

Kansalaisaloitetta tukemaan on luotu myös Rajat räiskeelle -kampanja, jolla on muun muassa omat nettisivut.

Suomen Ilotulitus Oy:n toimitusjohtaja Niila Rajalakritisoi kansalaisaloitetta, jonka tavoite on rajata suurin osa ilotulitteista vain ammattikäyttöön.

– Ymmärrämme hyvin aloitteen näkökulmat, mutta haluamme korjata selkeästi väärät väitteet ja tuoda oikean mittakaavan asioille. Nettisivuilta löytyy animaatio, jossa väitetään esimerkiksi, että ilotulitteet sisältävät raskasmetalleja. Se ei ole totta, sanoo Rajala.

Hän myöntää ilotulitteiden pienhiukkaspäästöt, mutta muistuttaa niiden olevan erittäin lyhytaikaisia ja paikallisia.

– Vuositason mittauksissa ne eivät nouse esille, vaan niissä listauksissa näkyvät esimerkiksi liikenne, energiatuotanto ja takkapuiden poltto.

Ilotulitteiden pauke ja välke aiheuttaa monille eläimille stressiä. Suomen Ilotulitus julkaisi verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassa videon, jossa eläintenkouluttaja neuvoo, miten ilotulituksiin voi varautua.

Pakoon juosseet koirat työllistävät eläinsuojeluneuvojiamme uutenavuotena."

Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja muistuttaa varotoimista ilotulituksen haittojen vähentämiseksi. Uudenvuoden ilotulitus aiheuttaa ihmisille joka vuosi lukuisia silmävammoja ja muita henkilövahinkoja. Ilotulitus aiheuttaa myös eläimille voimakasta stressiä ja pelkoa, mikä näyttäytyy piikkinä eläinten karkaamistilastoissa.

Viidentoista eläin-, terveys-, potilas- ja vammaisjärjestön Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja muistuttaa, että vammoilta ja vahingoilta on tärkeää suojautua. Myös eläimiä tulee suojata stressiltä ja karkaamisilta.

Ilotulituksen pauke, välähdykset ja ruudin haju ovat eläimen näkökulmasta uhkaavia. Eläinten stressi voi kestää useiden päivien tai jopa viikkojen ajan, koska ilotulitteiden käyttöaikaa ei aina noudateta.

– Vuodenvaihde on monille eläinsuojeluneuvojillemme tavallista kiireisempää aikaa. Erityisesti ilotulitteita säikähtäneet ja kauhuissaan pakoon juosseet koirat työllistävät eläinsuojeluneuvojiamme uutenavuotena. Saamme vuosittain avunpyyntöjä myös kadonneista kissoista, sanoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Ilotulitteet stressaavat voimakkaasti myös hevosia. Se aiheuttaa vaaraa hevosten kanssa toimiville ihmisille.

– Hevonen on pakoeläin, jonka tapa selvitä arolla on ollut ensin potkaista, sitten juosta ja sen jälkeen miettiä, mitä tapahtui. Äkilliset, kovat äänet muodostavat siis todellisen riskin hevosten kanssa toimiville ihmisille. Hevoset voivat loukkaantua karatessaan, sanoo Suomen Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Reija Junkkari.

Ilotulitus vaikuttaa Rajat räiskeelle -kampanjan tiedotteen mukaan myös ulkona eläviin luonnonvaraisiin eläimiin sekä suureen määrään tuotantoeläimiä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Ilotulitteiden kuluttajakäyttö halutaan kieltää kansalaisaloitteella – Onko pian kasassa puolet tarvittavista nimistä?26.12.2018 13.34

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Vaalikoneemme on nyt avattu!

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat