Puheenaihe

Netin namusetien rangaistukset kovenevat – turvapaikanhakijoilta odotetaan kulttuuriin ja lakiin sopeutumista

Eduskunta kävi perusteellisen keskustelun nuorten seksuaaliturvallisuudesta ja maahanmuutosta.

Arkisto / Johanna Erjonsalo

Eduskuntaryhmät sopivat tiistaina suuren keskustelunsa päätteeksi, että seksuaalirikosten torjumiseksi kiristetään rangaistusasteikkoja ja muutetaan rikoslakia. Jos asia etenee, lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistus kovenisi neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta.

Lisäksi rikoslakiin esitetään uutta törkeää lapsenraiskausta koskevaa säännöstä.

Puolueet lupasivat käsitellä myös sitä, voitaisiinko Suomen kansalaisuus tuomita menetetyksi, jos kaksoiskansalainen syyllistyy terroririkokseen.

– Tavoitteena on, että käsittelyssä olevat lait saadaan läpi vielä tässä eduskunnassa, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi tiedotustilaisuudessa.

– Seksuaalirikostuomioiden koventaminen on mahdollista, jos siihen halua löytyy, hän lisäsi.

Monet turvapaikanhakijoiden palautuksiin liittyvät asiat riippuvat kansainvälisestä lainsäädännöstä, johon Suomi on sitoutunut. Sipilä lupasi ulkoministeriön selvittävän tätä aluetta.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) ilmoitti asettavansa työryhmän seksuaalirikoslainsäädännön uudistamiseksi. Tavoitteena on raiskaus- ja hyväksikäyttörikoksia koskevan sääntelyn kokonaisuudistus ja raiskauksen tunnusmerkistön kehittäminen suostumusperustaisuuden suuntaan.

Sosialidemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on tyytyväinen eduskuntaryhmien yksituumaisuuteen.

– Yhteiskokouksessa sovittiin ryhmien tuesta hallituksen lisäbudjetille tällä vaalikaudella, jossa kasvatetaan poliisin resursseja lapsiin kohdistuvan rikollisuuden torjuntaan, Lindtman sanoi.

Turvapaikanhakijoiden osalta puheenjohtajat korostivat hänen mukaansa riittävän vahvaa suomen kielen, kulttuurin ja lainsäädännön opetusta.

– On ymmärrettävää, että moni toivoo pikaisia ratkaisuja, mutta seksuaalirikoskeskustelun typistyminen esimerkiksi maahanmuuttokeskusteluun tai kansainvälisen oikeuden vastaisten lakien esittäminen eivät auta uhreja, totesi Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari puuttui lasten ja nuorten nettisaalistamiseen.

– Suomessa kampanjoidaan laajasti lasten liikenneturvallisuuden puolesta. Eikö tarvittaisi vastaavia toimia lasten ja nuorten verkoturvallisuuden puolesta? hän twiittasi.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) vetosi, että perheissä teroitettaisiin lapsille, ettei tuntemattomien uteluihin saisi vastata.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ihmetteli sitä, että seksuaalirikosepäilyt on yhdistetty paperittomiin.

– Ei kuitenkaan ole mitään merkkejä siitä, että nyt epäiltynä olevat henkilöt olisivat paperittomia. Päinvastoin, osa Oulun lapsiraiskaajista on peräti Suomen kansalaisia, hän huomautti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat