Puheenaihe

Mylläri teki luomusta ja vastuullisuudesta valtin, joka on löytänyt markkinarakonsa yli 40 maassa – "Maksamme mielellämme piirun verran enemmän"

Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Niklas Kumlin näyttää, kuinka ruista tutkitaan Järvenpäässä olevassa laboratoriossa. Vuonna 1992 valmistui Järvenpäähän Pohjoismaiden modernein mylly, joka on edelleen yrityksen sydän. Sauvo Jylhä

Viljasato oli tänä kesänä kohtuullisen hyvä; kauraa tuli lähes neljännes enemmän kuin viime vuonna ja myös vehnä tuotti hyvää satoa. Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Niklas Kumlin on syystäkin iloinen, sillä takana on kaksi heikkoa kotimaisen sadon vuotta.

– Toisaalta taas jopa saman tilan eri lohkoilla sato saattoi vaihdella paljonkin.

Järvenpään Nummenkylässä, Vaasassa ja Närpiössä toimiva yritys kehittää, markkinoi ja myy erilaisia viljatuotteita kuluttajille, suurtalouksille, leipomoille ja teollisuudelle.

– Tuotekehitystä tehdään koko ajan. Pienellä twistillä kehittelemme uutta päivittäin, perheyritystä luotsaava Kumlin kertoo. Yritys on erikoistunut luomuun ja puhdaskauratuotteisiin.

 

Luomuviljelijöitä tulee vuosittain lisää, joskin haasteena on aina kolmen vuoden siirtymäaika.

– Vienti on merkittävä osa toimintaamme ja erityisesti luomukauratuotteita viedään jo yli 40 maahan. Kolmannes liikevaihdostamme tulee luomusta.

Yrityksen liikevaihtoennuste on 48 miljoonaa euroa.

 

Vuonna 1992 valmistui Järvenpäähän Pohjoismaiden modernein jauhomylly, joka on edelleen yrityksen sydän. Pian avajaisten jälkeen tehtiin myös toinen merkittävä päätös: vuonna 1993 perustettiin Tallinnaan AS Balti Veski, virolainen tytäryritys, joka möi erilaisia myllytuotteita Viron markkinoille Veski Mati -tuotemerkillä.

AS Balti Veski oli osa Helsingin Myllyä yli kaksikymmentä vuotta, kunnes siitä päätettiin luopua vuonna 2014.

Työntekijöiden kokonaismäärä kolmella eri paikkakunnalla on 86. Tuotantoa on Järvenpään lisäksi Vaasassa ja Närpiössä. Koekeittiö, tuotekehitysleipurit ja hallinnon väki työskentelevät Järvenpäässä.

– Ympäristöystävällisyys on osa vastuullisuutta ja se näkyy meillä muun muassa siinä, että kaikissa yrityksen tuotantolaitoksissa käytetään vihreää sähköä, josta maksamme mielellämme piirun verran enemmän. Emme polta lainkaan fossiilisia polttoaineita.

 

Myös pakkausmateriaaleissa huomioidaan ympäristönäkökohdat. Kaatopaikkajätettä myllyssä syntyy erittäin vähän, sillä viljanpuhdistuksessa syntyvä jäte on energiajätettä, ja pakkausmateriaalit hyödynnetään kartonkikierrätyksessä tai energiajätteenä.

Helsingin Mylly tekee vastuullista yhteistyötä muun muassa Helsingin opiskelija-asuntosäätiön uusien asukkaiden kanssa. Yritys lahjoittaa asukkaille starttipaketin Myllärin-kauratuotteita, joilla halutaan muistuttaa terveellisen ruokailun merkityksestä jaksamiseen.

– Hyvällä ruoalla on valtavan suuri merkitys terveyteen. Oikeanlainen ravinto tukee hyvinvointia ja antaa energiaa, sanoo markkinointijohtaja Riitta Salenius-Mela.

Yrityksen pitkä historia vie Viroon saakka. Perheyrityksen omistaa Puhkin suku. He perustivat ensimmäisen myllynsä jo 1600-luvulla.

1930-luvulla maailmantalous alkoi vähitellen elpyä, mutta Suomessa elettiin vielä suurelta osin tuontivehnän varassa. Maassa oli vain vähän kilpailua teollisen viljan jauhatuksessa. Puhkit näkivät tässä oivan markkinaraon ja päättivät laajentaa Suomeen. Edvard Puhk, myllärisuvun viidestä veljeksestä toiseksi vanhin, löysi sopivan paikan Sörnäisistä.

Historia

Vuonna 1962 Helsingin Myllyn jauhatusprosessi uudistettiin täysin. Jauhomerkki oli Mylly-Matti, jota kuvaava valotaulu asennettiin myllyrakennuksen seinään, mistä sen erotti jo kaukaa.

1960-luvun lopussa päätettiin keskittyä jauhamiseen. 1969 valmistuivat uudet jauhosiilot, jotka helpottivat huomattavasti tuotantoa – jauho jauhettiin ensin siiloihin, joista se säkitettiin myöhemmin. Myös näkkileivän valmistuksesta luovuttiin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat