Puheenaihe

Ällistyttävä määrä loppuunajettuja renkaita jää käytöstä joka vuosi, mutta se ei ole tarinan loppu – näin sinäkin hyödyt

Kuvituskuva

Annukka Miettinen

Autonrenkailla ajetaan keskimäärin kuusi vuotta, mutta mitä niille sitten tapahtuu, kun ne poistuvat käytöstä? Onko jossain salainen suuri renkaiden hautausmaa tai kaatopaikka?

Ei pitäisi olla, sillä kaatopaikkarakentamista nykyisin vältetään. EU-direktiivi ja jätelakikin ohjaavat toimintaa. Käytöstä poistettujen renkaiden välivarastoja toki löytyy, ja sieltä renkaat kulkeutuvat uuteen käyttötarkoitukseensa.

 

Vanhoja renkaita käytetään paljon teitä tehdessä sekä maanrakennuksessa. Ne hyödynnetään joko kokonaisina, leikkeenä tai rouheena.

Hienojakoinen kumiaines voi olla asfaltin sideaineena, jolloin rengasmelua tulee vähemmän ja tie myös kestää kulutusta paremmin.

Leikkikentillä ja urheilupaikoillakin voi olla käytettyjen renkaiden päätepiste: kumigranulaatti sopii joustoa vaativiin alustoihin kuten keinonurmiin ja muihin pintarakenteisiin.

Myös maneeseissa voi olla käytettyjen renkaiden historiaa. Lisäksi rengasainesta voi päätyä räjäytyskentillä käytettäviin räjäytysmattoihin.

Hyvin organisoitua kierrätysjärjestelmää hoitaa Suomen Rengaskierrätys Oy, jonka rengasalan toimijat perustivat 1990-luvulla.

 

Renkaiden vastaanottopisteistä – eli monista rengasliikkeistä – käytöstä poistetut renkaat hakee Kuusakoski Oy, jolla on useita välivarastoja Suomessa. Terminaalissa renkaat lajitellaan jatkokäyttöä varten. Esimerkiksi Kuusakoskelle Seutulaan menevät Järvenpään Puolmatkan jätteidenkäsittelyalueelle toimitetut renkaat. Renkaita noudetaan Puolmatkasta säännöllisesti, pari–kolme kertaa kuussa.

Käsittelysuunnittelija Eveliina Jokijärvi Kiertokapulasta kertoo, että ajoneuvorenkaiden määrä vaihtelee hieman vuosittain, mutta esimerkiksi viiden viimeisimmän vuoden (2014–2018) aikana renkaita on tullut noin 25–60 tonnia vuodessa, keskiarvona on noin 45 tonnia.

– Renkaiden tuojat ovat tilastojemme mukaan pääsääntöisesti yksityisiä. Yrityksistä eniten näyttäisi olevan erilaisia kiinteistönhuoltofirmoja, hän sanoo.

 

Entä mitä autoilija voi tehdä itse, jotta renkaat kestäisivät mahdollisimman pitkään? Koulutusohjaaja Tomi Niemi Liikenneturvasta kehottaa tarkistuttamaan rengaspaineet.

– Väärillä rengaspaineilla ajaminen kuluttaa rengasta huomattavasti nopeammin, ja vaikuttaa ajoneuvon käyttäytymiseen – etenkin ääritilanteissa, sanoo Niemi.

Niemi muistuttaa, että renkaan ominaisuudet heikentyvät huomattavasti jo ennen lain minimivaatimusta kulutuspinnalle. Renkaiden kulumista on hyvä seurata ja olla valmis vaihtamaan uusiin myös kesken ajokauden.

– Jokaiselle autoilijalle muistutuksena lähtisin tarjoamaan vielä kahden euron kolikkotestiä. Kolikossa on noin neljän millin levyinen uloin osa. Uloimman osan upotessa uraan kokonaisuudessaan, ovat renkaat urasyvyydeltään vielä hyväkuntoiset.

Onnettomuustutkintainstituutin (OTI) raportti 2017 kertoo, että noin 14 prosentissa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista on ollut renkaisiin liittyvä riskitekijä.

Ovatko renkaat suuremmalla kulutuksella Suomessa kuin muualla Euroopassa?

– Tästä ei ole ainakaan tiedossa olevaa luotettavaa tutkimusnäyttöä, vastaa Niemi.

Tilastoa

Kierrätystä vuodesta 1995

Vuonna 2017 kerättiin 54 940 tuhatta kiloa käytöstä poistettuja renkaita.

Pinnoitettavaksi toimitettiin 766 tonnia.

Materiaalihyötykäyttöön 31 343 tonnia.

Energiahyötykäyttöön 10 981 tonnia.

Käytöstä poistettuja renkaita on kerätty vuosina 1996–2017 yhteensä 888 595 tonnia.

Renkaiden vastaanottopisteitä on noin 3800.

Kierrätys organisoitui vasta 1995. Sitä ennen kierrätys oli satunnaista tai siihen vaikutti se, miten ympäristötietoisia toimijat olivat.

Vuosittain Suomessa poistuu käytöstä noin 54 000 tonnia renkaita eli 6 miljoonaa henkilöauton rengasta. Sillä täyttäisi noin 340 jalkapallokenttää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat