Paikalliset

Vihdin pitkäaikaisin valtuutettu Pentti Pulkkinen Vihdin Uutisten juhlalehdessä: Yritystonttien kaavoittaminen ja HSL:n jäsenyys veisivät kuntaa eteenpäin.

- Kyllä ne mahdollisuudet ovat hyvien liikenneyhteyksien varrella olevat maa-alueet. Naapurit nämä ovat hyödyntäneet, Vihdin valtuuston konkari Pentti Pulkkinen toteaa.

Minna Saarinen

– Sen sitten näkee. Todennäköisesti tämä jää viimeiseksi kaudeksi kunnanvaltuustossa. Ensi kauden aikana täyttäisin jo 80, mikä on jo aika paljon, vuodesta 1978 Vihdin kunnanvaltuutettuna yhtäjaksoisesti toiminut Pentti Pulkkinen (sd.) vastaa kysymykseen mahdollisista lisäkausista.

Miten kokenut Pulkkinen näkee Vihdin kunnan kehityskaaret ja haasteet?

– Vihtihän on vanha kunta sinänsä: se on vanha Lohjan kappeliseurakunta, joka täytti 500 vuotta ollessani kunnanhallituksen puheenjohtaja.

Pulkkinen kertoo Martelan ja sen tuotannon kuntaan saamisen olleen suuri kehitysaskel Vihdille. Tätä ennen Vihti oli pitkälti agaraarikunta.

Martela käynnisti teollistumisen 1961. Vihdin kehitys oli pitkälti Veikko Hellen aikaansaannosta: Nummela alkoi saada lisää ihmisiä.

Porintien saaminen 1970-luvun alussa Nummelan, kirkonkylän ja Olkkalan läpi toi uutta vetovoimaa ja väkeä Vihtiin.

Tien vetovoima oli kuitenkin aikansa tuote: nyt radat vetävät, ja pääkaupunkiseutu tiivistyy.

– Juuri nyt haetaan taas samankaltaista kehitysharppausta. Koko kuluvan kauden olen harmitellut, miksi Vihti on seurannut naapurikuntia sivusta, kun ne menevät eteenpäin ja työllistävät. Ei kehitetä omaa yrityselämää. Eletään yhä sen mukaan, että vihtiläiset vain kävisivät muualla töissä.

– Espoossa kun löytyi yrittäjä, hierottiin tontille saman tien postimerkkikaava. Sama ketteryys pitäisi saada tännekin, vertaa Espoon kaavoituspuolella 40 vuotta työelämässä toiminut Pulkkinen.

Pulkkisen mielestä Vihti tarvitsisi kaavoitusta yritystonteiksi, asumiseen ja toimintaedellytyksiä yrittäjille. HSL:ään liittyminen veisi taas työpaikka- ja muuta liikennettä eteenpäin. Kun Järvenpää vastikään liittyi, alensi HSL pitkämatkalaisten lippuja; tämä tuntuu nyt myös Kirkkonummella.

Ihmiset, eritoten ruuhkavuosia elävät nuoret perheet, etsivät tänä päivänä hyvää arkea. Ilmiö on Uudenmaan laajuinen: nyt rakennetaan kiivaasti vaikkapa Vantaan Kivistöön.

Työikäinen väki hakee paikkaa, josta on näppärää käydä töissä ja viedä lapset hoitoon. Vihti on yksipuolistunut: uutta väkeä ei enää tule. Vanha kasvu on pysähtynyt.

– Joukkoliikenne on taantunut Vihdissä, suorastaan romahtanut. HSL:ään pitäisi ehdottomasti kuulua, sillä se on pääkaupunkiseudun voimakkaimmin kehittyvä joukkoliikenneyhteisö. Kun vain muutama liikennöitsijä hoitaa nyt Vihdin liikennettä ilman kunnollista suunnitelmaa, ovat seuraukset karmeat.

Vihti ei ole halunnut liittyä, koska liittymiskustannus olisi liian kallis – mutta se maksaa enemmän, kun työvoimaa ei enää tule, koska kunnasta puuttuu joukkoliikenne.

Valtatie ykkönen ja kakkonen sekä Huhmarin risteys ovat paikkoja, joihin olisi jo vuosia sitten pystytty kaavoittamaan tontteja yrityksille.

– Sama, mikä Motonetin keskusvaraston tai Ideaparkin menettämisen kanssa on koettu, on käyty lukuisia kertoja Vihdissä läpi.

– Olemme olleet hirveän tahmeita näissä yritysten hankkimisliikeissä. ”Vihtiläiset ovat olleet iänkaikkisia jähnääjiä”, kuten jo historioitsija Eino Ketola totesi.

Pulkkinen vertaa Nurmijärveä ja Vihtiä teollisuus- ja yritystonttien luomisessa. Kunnat ovat kuin yö ja päivä.

Myös esimerkiksi yrityksiä täynnä olevalla Lohjalla on voimavaroja.

– Kun he pystyvät polkaisemaan sen kaavan muutamassa päivässä, niin Vihdissä tehdään kaava muutamassa vuodessa.

Vihti tarvitsisi isomman kaavoitusosaston. Nyt joudutaan isojen asioiden sijaan hoitamaan haja-asutusalueiden kaavakysymyksiä detaljitasolla.

Tervalampi pitäisi saada yleiskaavoitettua pikaisesti, sillä se on lähellä moottoritietä ja joukkoliikennettä. Toinen vastaava paikka on Vihtijärvi, jossa osayleiskaava on kesken ja aluetta halkoo yksi isompi liikennesuoni.

Vihdillä olisi Pulkkisen mielestä voimavaroja monessakin asiassa.

Espoossa Nuuksiota hyödyntää jo noin 30 yritystä, kun Vihdissä ovat vasta ensimmäiset liikkeellä.

Toinen resurssi ovat hevoset. Vihdissä on asukkaisiin nähden eniten hevosia maan tasolla: oma katto-organisaatio ja toimiva joukkoliikenne veisivät hevosalaa puoliteolliseen suuntaan.

– Eihän kunnan kehittyminen ole sen kummempaa kuin saada tänne työpaikkoja, joukkoliikennettä ja asuntoja sille työvoimalle, joka kuntaa pyörittää. Kolme asiaa. Siitä se lähtee, valtuuston konkari virnistää.

Pentti Pulkkinen

Pentti Pulkkinen on ollut 40 vuotta mukana kuntapolitiikassa (sd.), hänellä on myös 40 vuoden ura Espoon kaupungin kaavoittajana.

Vihdin kunnan pitkäaikaisin valtuutettu.

76-vuotias. Projektipäällikkö, maanmittausteknikko.

Aloitti vuonna 1973 Nummelan Työväenyhdistys Elossa.

Ensimmäinen luottamustehtävä vuonna 1975: Helsingin Seutukaavaliiton liittovaltuuston jäsen.

Vuonna 1978 valittiin Vihdin kunnanvaltuustoon. Toiminut mm. kunnanhallituksen puheenjohtajana.

Luottamustehtäviä kymmenissä erilaisissa järjestöissä: mm. Elinkeinoasiain neuvottelukunta, Uudenmaan liitto, Länsi-Uudenmaan jätelautakunta, Vihdin Lämpö Oy:n hallitus.

Saavutuksia poliitikkona: Länsiradan merkitseminen Uudenmaan liiton seutukaavaan. Kirjasto Nummelaan.

Vihdin kunnanvaltuuston aktiivisimpia valtuustoaloitteiden tekijöitä.

Asuu Otalammella. Perheeseen kuuluu vaimo, kolme aikuista lasta ja useita lapsenlapsia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat