Paikalliset

Liikunta auttaa oppimista – Pienillä valinnoilla voi vaikuttaa aivojen hyvinvointiin

- Istuminen tappaa. Jos koko päivän istuu, tuntikaan liikuntaa illalla ei riitä, Hannu Moilanen sanoi luennoidessaan Vihdin lukiolla liikunnan hyödyistä oppimiselle.

Maija-Liisa Nyman

– Ei ole oppimisesta pois, että liikutaan oppitunnilla, tutkija-opettaja Hannu Moilanen sanoo.

Päinvastoin.

Oppiminen tehostuu, kun siihen yhdistetään liikettä. Oppilaat myös yleensä kokevat liikunnallistavat työtavat mielekkäiksi ja sitä kautta opiskelumotivaatio kasvaa. Tämäkään ei ole pikkujuttu.

– Yksi oppimisen oikotie on tunne. Tunnetila vaikuttaa paljon oppimiseen.

Kyynisyys ja välinpitämättömyys eivät edesauta oppimista. Sen sijaan valmiiksi innostunut oppiikin helpommin.

– Oppimiseen vaikuttaa myös se, miten nukkui viime yönä – ja se, miten nukkuu seuraavana yönä.

Unen aikana aivot siirtävät päivän aikana opittuja asioita pitkäkestoiseen muistiin. Tieto siirtyy ihmisen työmuistista pitkäkestoiseen muistiin, jos sitä on toistettu tarpeeksi usein, käsitelty riittävän syvällisesti tai siihen liittyy voimakas tunnelataus.

– Syömisellä voi myös vaikuttaa oppimiseen, Moilanen sanoo ja vinkkaa syömään esimerkiksi banaania, mantelia ja avokadoa.

Nämä ovat pieniä valintoja – mutta niillä voi olla suuri merkitys aivojen hyvinvointiin ja sitä kautta oppimiseen.

– Mikä tästä ajasta on tehnyt niin kuormittavaa? Moni aivotutkija sanoo, että se on tämä laite, Moilanen kertoo ja vetää taskustaan esiin kännykän. – Kännykän räplääminen on kognitiivisesti kuormittavaa.

Viiden minuutin kävely tai mietiskelyhetki antaisivat aivoille lepoa huomattavasti paremmin kuin puhelimen ruutu.

Kännykkään kuitenkin tartutaan herkästi, kun on hetkikin tylsää. Moilanen sanoo, että ihmiset avaavat kännykän näytön keskimäärin 28 kertaa päivässä, "milleniaalit" yhdeksän kertaa tunnissa. 40 prosenttia tästä availusta on pakonomaista.

Moilanen neuvoo siirtämään kännykän kauemmas itsestä ja siedättämään itseään pikkuhiljaa pidempiin aikajaksoihin ottamatta kännykkää esiin.

Hän sanoo, että kysymys on itsesäätelytaidon harjoittelusta ja tylsyyden sietämisestä.

– Koskaan me ihmiset ei olla mitään superkeskittyjiä oltu, Moilanen kuitenkin huomauttaa.

Keskittymiskykyä voi parantaa liikkumalla ennen oppimistilannetta. Liikkumisesta on myös muita hyötyjä oppimiselle. Moilanen listaa: Liikunta parantaa stressinsietokykyä. Lisäksi se nopeuttaa aivojen eri alueiden välistä viestintää. Se vaikuttaa myös unen laatuun. Liikunta parantaa muistia, hidastaa aivojen vanhenemista ja lisää luovuutta.

Viimeisen parin vuosikymmenen aikana aivotutkijat ovat selvittäneet, miten liikunta ja liike vaikuttavat aivoihin ja oppimiseen. Väitöskirjaa Jyväskylän yliopistoon tekevä Moilanen kävi puhumassa aiheesta Vihdin lukion opiskelijoille ja opettajille.

Vihdin lukio on mukana toisen asteen Liikkuva opiskelu -toiminnassa, jota toteutetaan yhteishankkeena Vihdin kunnan ja Luksia kuntayhtymän kanssa.

Moilanen muistuttaa, että toiminnallisuudesta eivät hyödy vain alakoululaiset – ja se mikä pätee koululaisiin, pätee myös yritysmaailmassa. Istuminen ei ole hyväksi kenellekään ja liike helpottaa oppimista myös työpaikoilla.

Aivot muovautuvat päivittäin – myös aikuisten aivoihin pystyy vaikuttamaan.

– Liikunta on havaittu yhdeksi parhaista ja turvallisimmista tavoista vaikuttaa aivoihin.

Moilanen sanoo, että liikunnalla saa samantapaisen vasteen kuin keskittymiskykyä parantavilla lääkkeillä.

Parinkin minuutin liikunta tehostaa oppimisen kannalta tärkeiden aivojen välittäjäaineiden vapautumista. Merkityksetönkin liike auttaa. Jo se, että nousee seisomaan, on hyödyllistä. Hyötyä voi olla jopa purkan jauhamisesta.

Moilanen muistuttaa, että monet maailman suurista ideoista ovatkin syntyneet liikkuessa, esimerkiksi kävellessä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat