Paikalliset

Paluu kuoleman porteilta – Ex-huippukiekkoilija Marko Jantunen ja hänen lapsuudenystävänsä Pasi Tuomaila ovat kokeneet huumehelvetin – mutta selvinneet

Pasi Tuomaila ja Marko Jantunen kävivät puhumassa Vihdin lukiolla. Jantusen elämäntarinasta on vuonna 2016 ilmestynyt myös Marko Lempisen kirjoittama kirja Läpi helvetin.

Maija-Liisa Nyman

Marko Jantunen ja Pasi Tuomaila ovat lapsuudenystäviä ja pelikavereita jääkiekkokaukalosta.

Toisen tarinaan kuuluu ammattilaisuutta, rahaa ja kuuluisuutta, toisen ei. Molempien tarinaan kuuluvat päihteet, joiden käyttö alkoi jo nuorena. Lopputuloksena kumpikin kävi lähellä kuolemaa. Ja Tuomaila sanookin, että niin päihderiippuvaisille lopulta käy:

– Hoitamattomana päihderiippuvuus johtaa aina ennenaikaiseen kuolemaan.

Toipuminen on kuitenkin mahdollista. Tuomaila ja Jantunen ovat itse tästä eläviä esimerkkejä. Kumpikin on palannut kuoleman porteilta ja raitistunut. Nykyään lapsuudenystävät ovat myös työkavereita Avominne-päihdeklinikalla, joka hoitaa päihde- ja peliriippuvaisia.

Päihderiippuvuus on sairautena voimakkaasti perinnöllinen – ja myös yleinen. Miehet kertovat, että suuri osa päihderiippuvaisista on työelämässä ja että heitä löytyy jokaisesta ammattiryhmästä.

Päihteet houkuttavat, huumaavat ja koukuttavat. Addiktin ajatuksia ne hallitsevat. Pikkuhiljaa ainoa merkitsevä asia elämässä on päihde. Niinpä riippuvuus vaikuttaakin elämän jokaiseen osa-alueeseen, likaa ja tuhoaa.

Jantunen ja Tuomaila puhuvat kokemuksesta, sillä molemmilta sairaus on vienyt elämästä paljon hyvää. Miehet kävivät syksyllä Nummelassa kertomassa elämäntarinoistaan luennolla, jonka järjesti Vihdin kunnan nuorisotyö yhdessä Yöjalan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Kolmevuotias Marko Jantunen oli kinunnut joululahjaksi luistimia. Kun hän ne sai, ei hän olisi luistimia enää pois ottanutkaan. Jääkiekko vei miehen Lahdesta mm. Turun Palloseuraan, NHL:ään ja Ruotsin Frölundaan. Jantunen on edustanut Suomea MM-kisoissa ja takonut pisteitä liigakaukalossa. Peliura loppui vuonna 2010 Pelicansissa.

Jääkiekko oli miehen suuri rakkaus – toinen olivat päihteet.

Mies käytti niin alkoholia, lääkkeitä kuin kokaiiniakin. Pääpäihteeksi muodostui kuitenkin amfetamiini.

Lahjakas hyökkääjä tienasi uransa aikana miljoonia, mutta uran jälkeen rahat loppuivat muutamassa vuodessa. Vuonna 2013 alkoi elämä kadulla, kadun lakien mukaan.

– Minut on hakattu useamman kerran pahasti ja olen katsonut aseen piippuun monta kertaa, Jantunen kertoo.

Syksyllä 2015 Jantunen oli velkaantunut pahasti ja elämä oli muutenkin huonossa jamassa: entinen kiekkoilija esimerkiksi painoi enää reilut 60 kiloa.

– Siinä vaiheessa minulla oli enää yksi ystävä jäljellä elämässä: amfetamiini.

Jantunen sanoo, että on ihme, että hän ylipäätään on elossa. Siitä on kiittäminen Tuomailaa, joka oli raitistunut kolme vuotta aiemmin. Tuomaila nappasi Jantusen autonsa kyytiin ja toimitti hoitoon.

Tuomaila oli juonut itsensä ensimmäisen kerran humalaan 14-vuotiaana ja rakastunut alkoholiin välittömästi. Pelot, ujous, arkuus väistyivät. Hän oksensi, sammui ja muisti pätki – silti hän halusi samaa lisää.

– Kaikki pyöri juomisen ympärillä. Jääkiekko jarrutti pikkuisen sitä juomista.

Tuomaila oli aloittanut jääkiekon kymmenvuotiaana. Kun hän 18-vuotiaana lopetti pelaamisen, ei enää ollut jarruja. Amfetamiini vei miehen mukanaan. Samalla kuvaan tulivat uudet kaverit, rikollisuus, varastelu, valehtelu – ja häpeä. Tuomaila sanoo, että kulttuuri oli tuohon aikaan erilainen kuin tänä päivänä: käyttö ei saanut paljastua.

– Lapseni eivät ole koskaan hävenneet mua, siitä olen tosi kiitollinen.

Vuonna 2009 muuntohuumeet olivat rantautuneet Suomeen. Tuomaila kokeili ja jäi koukkuun. Aineet olivat kalliita, joten rikoksia sai tehtailla vuorokauden ympäri.

– Toleranssi päihteisiin nähden nousee koko ajan, Tuomaila muistuttaa. Narkomaani tarvitsee siis huumetta – ja rahaa – jatkuvasti enemmän ja enemmän.

Vuoden 2012 syyskuussa Tuomaila sai huumeneulasta stafylokokkibakteerin. Hänet vietiin ambulanssilla sairaalaan ja myöhemmin hänen sydämensä leikattiin.

Tämän jälkeen Tuomaila raitistui, pakon edessä. Nyt hän on elänyt seitsemän vuotta vailla päihteitä.

– Tapahtui elämässä mitä tahansa, selviän kaikesta ilman päihteitä. Olen oppinut sietämään vaikeuksia, Tuomaila sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Huoli nuorista ja huumeista – keskusteluillassa kerättiin ideoita vihtiläisten nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi10.1.2020 12.06
Vihdin vanhempia heräteltiin näkemään huumeongelman pinnan alle – "Keskustelkaa lastenne kanssa"20.12.2019 12.35

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat