Maija-Liisa Nyman

TUUMITTUA: Jaloista, siivistä ja unelmista

"Äidillä on ihanat jalat. Ne on maassa.”

Näin lapseni kehui minua taaperoikäisenä. Olin arviosta kovasti otettu, mutta myöhemmin olen ruvennut miettimään, kannattiko sittenkään olla imarreltu.

Millaisen esimerkin maassa olevat jalkani antavat lapsille? Olisiko kuitenkin parempi omistaa siivet ja näyttää, kuinka lennetään?

Minusta on käsittämätöntä, että joku voi ihan pokerina sanoa haluavansa joskus olla olympiavoittaja. Tai astronautti. Presidentti. Kirjailija.

Vähän sama kuin ilmoittaisi rupeavansa lottovoittajaksi.

Paitsi että se on minusta käsittämätöntä, se on myös kertakaikkisen upeaa. Minkä takia toiveitaan ja tavoitteitaan pitäisikään piilotella? Eihän kenestäkään tule olympiavoittajaa tai astronauttia, jos ei sellaiseksi halua ja kiivaasti unelmaansa tavoittele.

Itsensä vähätteleminen kaventaa mahdollisuuksia aivan turhaan. Etukäteen ei voi tietää, millaiseksi elämä muotoutuu – mutta kai sitä lähtökohtaisesti voisi aina tavoitella omien toiveidensa mukaista elämää, mitä ne toiveet sitten missäkin elämänvaiheessa sattuvat olemaankaan.

Olen pikkutytöstä lähtien halunnut olla kirjailija. Koska minulla kuitenkin on jalat maassa, päättelin jo varhain, ettei tuolle unelmalle kannata perustaa tulevaisuuttaan. Kirjailijaksi haluavia on Suomessa jotakuinkin triljoona, ja kustantamojen seulan läpäisee vain kourallinen käsikirjoituksia. Kirjailijan ammatti ei myöskään ole turvallinen, vakaa tai varsinaisesti leiville lyövä.

Nyt kun minulta on juuri julkaistu lastenkirja – toinen kirjani – voin kai kuitenkin ruveta ajattelemaan itseäni varovaisesti myös kirjailijana. Olen toimittaja – mutta ehkä hiukan myös kirjailija.

Ystäväni onnitteli minua lastenkirjan julkaisemisesta. Hän sanoi tietävänsä, että tähän pääseminen on vaatinut kovasti työtä.

Minua hävetti. Totta kai kirjoittaminen on vienyt aikaa – mutta kuinka paljon enemmän olisin oikeasti voinutkaan tehdä! Kuinka paljon uutterammin olisin voinutkaan kirjoittaa! Kuinka paljon määrätietoisemmin tavoitella unelmiani (muitakin kuin tätä)!

Lapsiani haluaisin nimittäin kannustaa siihen, että kaikki on mahdollista. Lottovoittoa en lähtisi jahtaamaan, mutta muita unelmia kannattaa tavoitella. Ne voivat toteutua.

Voivathan ne jalat olla maassa – kunhan pää on pilvissä.

Maija-Liisa Nyman

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet