Vesa Valtonen

TUUMITTUA: Hengityssuojaimien, käsidesien ja tapojen pula-aika

Osa uppiniskaiseksi luonnehditusta kansasta on oppivaista.

Aamu- ja iltaliikenne Vihdin valtasuonilla valtateillä on huomattavasti hiljaisempaa kuin parisen viikkoa sitten.

Etätyöt maistuvat – ainakin pakolla. Vaihtoehtoja ei ole heille, jotka voivat etätöitä tehdä. Toista se on teräsrullien ja metalliprässien hallitsemassa työpisteessä.

Kesti hämmästyttävän pitkään ennen kuin vihtiläisiin palvelupisteisiin tuotiin käyttöön asiakkaille käsihuuhteet niin, että niiden ohi kävelee vain täysin muista ja itsestään piittaamaton asiakas – tai kieltä ja vallitsevia tapoja ymmärtämätön asiakas.

Useissa liikkeissä päivän ensimmäinen aukiolotunti on rauhoitettu riskiryhmiin kuuluville.

Katselin maanantaiaamuna hypermarketissa asiakasvirtoja. Isot laput ulko-ovissa, mutta ostoksia tekemään säntäsi paljon muitakin kuin ulkoisesti riskiryhmäläisiltä näyttäviä.

Tehostevärisiin työasusteisiin sonnustautuneet riuskat nuoret miehet eivät ehkä suomalaista kieltä ymmärtäneet?

Askelten veto oli reipas. Aika monesta kielestä ymmärrän sanan sieltä ja toisen täältä, mutta näiden miesten murre oli tuntematon.

Kyyläsin menoa muutaman tovin – hyvän matkan päästä, toisesta kerroksesta.

Näytti kuitenkin hyvältä: turvavälit pidettiin, kanssaostajien kanssa ei jääty rupattelemaan – ja kassajonossa ei höngitty toisten niskoihin.

Nyt useimmilta kassojen liukuhihnoilta on terveyssyistä poistettu viime kesänä paljon porua aiheuttaneet ostosten välikapulat.

Ratkaisu on erinomainen; välimatka pysyy sopivana kun rupeaa lappaamaan ostoksiaan hihnalle vasta siinä vaiheessa kun edellä oleva aloittaa maksutoimituksensa. Se saattaa nimittäin olla varsin pitkä.

Erään amerikkalaisen tutkimuksen mukaan ihminen koskettaa hereillä ollessaan kasvojaan keskimäärin vajaat 30 kertaa tunnissa.

Kannattaa kellottaa; kasvoissa voi olla kaikenlaista, mutta erityisen paljon epätoivottavaa voi olla käsissä.

Ovien kahvat ja ostoskärryjen hantaakit ovat täynnä kaikenlaista möhnää.

Ei siis ihme, että kertakäyttöiset suojakäsineet ovat alkaneet yleistyä tärkeänä suojavarusteena.

Vielä muutama vuosi sitten joku saattoi takaraivonsa syvyyksissä ihmetellä toisella puolella maapalloa käytettäviä hengityssuojaimia.

Tilanteet muuttuvat; nyt täällä on ihmetelty, että mistäköhän niitä hengityssuojaimia edes saisi ostaa. Edes hinnalla ei olisi niin paljoa väliä?

Osa varautui – ja hamstrasi.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ei varautunut riittävästi. Suojavarusteita onkin kadonnut.

Apu-lehden haltuunsa saaman HUS:n sisäisen viestinvaihdon mukaan henkilöstöä on koronavirustilanteen muuttuessa kehotettu säästämään kertakäyttöisiä suojavälineitä ja käsidesipumppupulloja!

Vesa Valtonen

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet