Puheenaihe

Vertailu: Kilpailu korkeakoulupaikoista on Suomessa kovaa – Hylkäysprosentti OECD-maiden korkein

Korkeakouluopiskelijan voi tunnistaa värikkäistä haalareista. Suomessa korkeakouluopiskelijoiden määrä on pysynyt melko tasaisena kymmenen vuoden aikana. Arkistokuva.

Jaana Kautto

Suomessa korkeakoulutuksen suorittaneiden osuus on noussut kymmenen vuoden aikana vain kolme prosenttia, kun OECD:n vertailumaissa tämä luku on keksimäärin yhdeksän prosenttia.

OECD eli Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö vertailee vuosittain eri maiden koulutusjärjestelmiä. OECD:n jäsenvaltioihin kuuluu muun muassa Iso-Britannia, Yhdysvallat, Japani ja lukuisia Euroopan maita Pohjoismaat mukaan lukien.

Tällä hetkellä Suomen korkeakoulutettujen osuus on 41 prosenttia, kun vertailumaiden keskiarvo on 44 prosenttia.

Suomessa myös korkeakouluihin hakeudutaan muita maita myöhemmin. Myös tästä syystä korkeakoulutettujen osuus on muita maita pienempi.

 

Korkeakouluopintoihin suuntaa Suomessa keskimäärin 24-vuotiaat, kun muissa vertailumaissa keskiarvo on 22 vuotta. Suomen tavoin muissakin Pohjoismaissa opinnot aloitetaan myöhään.

Suomessa hieman alle viidennes uusista korkeakouluopiskelijoista on juuri valmistunut lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta. Suomen tavoitteena on sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen tutkinnosta korkeakouluihin, eli vähentää välivuosien syntymistä. Kun koulu loppuu -tutkimus selvitti vuonna 2015, että runsas neljännes aikoo pitää välivuoden valmistumisen jälkeen.

 

Suomessa kuitenkin vain yksi kolmasosaa hakijoista saa hakemansa korkeakoulupaikan, mikä on varsin vähän muihin maihin verrattuna, selviää OECD-vertailusta. Hylkäysprosentti OECD-maiden korkein, mutta kilpailu on kuitenkin lähes yhtä kovaa Ruotsissa.

Kaikissa vertailumaissa korkeakoulutuksen suosio on ollut kasvussa. Korkeakoulutuksen kysyntää lisää mahdollisuus menestyä työmarkkinoilla ja se, että yhä suurempi osa nuorista suorittaa toisen asteen tutkinnon, mikä mahdollistaa korkeakouluopinnot.

Sen sijaan Suomessa korkeakoulututkinto viedään muita maita varmemmin maaliin saakka. OECD-maiden keskiarvo on 39 prosenttia, kun Suomessa tavoiteajassa valmistuneiden määrä on 43 prosenttia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kommentit (3)

Kommentit

Eiköhän suurin syy korkeaan

Eiköhän suurin syy korkeaan hylkäysprosenttiin ole se, etteivät hakijan tiedot ja taidot riitä haetulle alalle.

Ainakaan enempää ei

Ainakaan enempää ei aloituspaikkoja tarvita kokonaistasolla. Yliopistoissa on paljon turhaa roskaa noin koulutusmielessä ja sitten muka ollaan niin akateemisia.

Teologisen tiedekunnan

Teologisen tiedekunnan osaltaan varmasti on näin. Pseudo tiedettä. Evankelis-luterilainen kirkko voisi kouluttaa pappinsa itse.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat