Puheenaihe

Isojakin elatuslahjoja voi antaa tietyin ehdoin verotta - Edes sukulaisuussuhdetta ei tarvita

Lain mukaan verottomia lahjoja voi antaa haluamalleen henkilölle yhteensä alle 5 000 euron arvosta kolmen vuoden aikana.

Eveliina Salomaa

Moni omilleen muuttava nuori tarvitsee alkuun päästäkseen rahaa ja tavaraa vanhemmiltaan. Kuinka paljon, mitä ja miten voi lahjoittaa ilman, että siitä pitää maksaa lahjaveroa?

Lain mukaan verottomia lahjoja voi antaa haluamalleen henkilölle yhteensä alle 5 000 euron arvosta kolmen vuoden aikana. Raja on lahjoittajakohtainen.

– Yhteenlaskusääntö koskee yhdeltä henkilöltä saatuja lahjoja. Eli tässä tapauksessa nuori voi saada verovapaasti tuon alle 5 000 euroa kolmessa vuodessa niin isältä, äidiltä kuin kaikilta isovanhemmilta erikseen. Summa nousee silloin jo kohtuullisen isoksi, sanoo Veronmaksajain Keskusliiton johtava verojuristi Päivi Kaari.

Kaikkien kolmen vuoden aikana saatujen lahjojen arvo lasketaan yhteen, olivatpa ne sitten mitä varallisuuslajeja tahansa eli rahan lisäksi esimerkiksi arvopapereita ja asuntoja.

 

Sen sijaan niin sanotut elatuslahjat jäävät perintö- ja lahjaverotuksen ulkopuolelle.

Niillä voi verovapaasti tukea kenen tahansa elatusta, kasvatusta ja koulutusta. Elatuslahjan saajan iällä ei ole merkitystä, eikä sukulaisuussuhdettakaan tarvitse olla.

Elatuslahja on kuitenkin annettava niin, että lahjan saaja ei voi käyttää sitä muuhun tarkoitukseen.

– Esimerkiksi omilleen muuttaneen nuoren laskuja voi maksaa hänen puolestaan, kuten vuokran suoraan vuokranantajalle. Sen sijaan hänen tililleen ei voi siirtää rahaa, jotta hän maksaisi laskut itse, Kaari vertaa.

Maksujen määrälle ei ole euromääräisiä rajoja.

Ihan mitä tahansa ei voi määritellä elatuslahjaksi. Ulkomaisen yliopiston lukukausimaksun maksaminen on hyväksyttävää, mutta ulkomaan lomamatkan ei. Myöskään velan lyhennys tai rahoitusvastikkeen maksaminen ei ole verovapaata.

Elatuslahjalla ei voi kartuttaa varallisuutta. Eli esimerkiksi auton lahjoittaminen lapselle ei ole sallittua ilman veroseuraamuksia, vaikka hän tarvitsisi autoa jokapäiväiseen liikkumiseen.

 

Lahjaveroa ei aiheudu myöskään tavanomaisesta koti-irtaimistolahjasta, jonka arvo on enintään 4000 euroa ja joka tulee saajan tai hänen perheensä henkilökohtaiseen käyttöön.

Toisin kuin rahalahjassa, samalta lahjanantajalta saatuja koti-irtaimistolahjoja ei lasketa yhteen, ellei kertalahjoituksen arvo ylitä 4 000:ta euroa. Jos raja ylittyy, kaikki lahjoitukset kolmelta vuodelta lasketaan yhteen ja ne vaikuttavat lahjaveroon.

Tavanomaiseen koti-irtaimistoon luetaan esimerkiksi vaatteet, kodinkoneet, matot ja huonekalut.

 

5546277-n.jpg

Kuva: Eveliina Salomaa

 

Rahaa lahjaksi vai lainaksi? Rahan lainaamista voidaan pitää lahjoittamisena silloin, jos lainaa ei alun perinkään ollut tarkoitus maksaa takaisin.

Lainan takaisinmaksusta täytyy laatia lyhennyssuunnitelma, ja lyhennysten maksaminen pitää pystyä todistamaan.

– Jos rahan saajalla ei ole maksukykyä, niin se herättää epäilyksiä, Kaari muistuttaa.

Verottajan mukaan laina voidaan katsoa lahjaksi myös silloin, jos lainanantaja antaa lainanottajalle rahaa lainan lyhentämiseksi.

Lainasta ei sen sijaan tarvitse periä korkoa. Laina ei ole lahja sen perusteella, että se on koroton.

 

Ihmisiltä menevät usein ennakkoperintö ja lahja sekaisin.

– Jos elävä ihminen antaa omaisuutta ilman korvausta, se on aina lahja, Kaari toteaa.

Ennakkoperintönä saadusta lahjasta pitää maksaa lahjaveroa. Lahja otetaan huomioon perinnönjaossa ja perintöverotuksessa.

5546275-n.jpg

Kuva: Eveliina Salomaa

 

Lahja ei kuitenkaan ole ennakkoperintöä, jos kaikki rintaperilliset saavat yhtä ison lahjan tai lahjanantaja on määrännyt lahjakirjassa, että lahjaa ei oteta huomioon ennakkoperintönä.

Kyseessä voi olla ennakkoperintönä huomioitava lahja myös silloin, jos myyt omaisuuttasi alihintaan lapsellesi.

 

Lahjaveron määrään vaikuttavat lahjan arvo ja veroluokka eli lahjanantajan ja -saajan välinen sukulaisuussuhde.

Ykkösveroluokkaan kuuluvat lähimmät sukulaiset, kuten lapset, lapsenlapset ja vanhemmat. Kakkosluokkaan kuuluvat muut kuin lähimmät sukulaiset eli esimerkiksi sisarukset.

– Alin verokanta on kahdeksan prosenttia, ja veroa maksetaan 5 000 euron yli menevältä osalta, Kaari laskee.

Jos omalle lapselleen (ykkösveroluokka) lahjoittaisi 200 000 euroa, veroa menisi 11 prosenttia. Kakkosveroluokassa määrä on noin kaksinkertainen.

Lahjaverolaskureita löytyy esimerkiksi Veronmaksajien ja Verohallinnon internetsivuilta.

Verotettavasta lahjasta pitää tehdä ilmoitus verottajalle, verovapaasta sitä ei ole pakko tehdä. Ilmoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa lahjoituspäivästä.

 

Kirjoittaja: Eija Marja-aho

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kommentit (3)

Kommentit

Vieläkö Verottajan sisäinen

Vieläkö Verottajan sisäinen määräys on ettei alle 30 000 tuhannen lahjoja saa tutkia edes ilmiannon jälkeen? Aika korkealle oli vedetty lain rikkomisen tutkiminen hulpeista lahjoista, toisin kuin työttömyyskorvausten, opintotukien väärinkäytön ym kohdalla, mutta niihin syyllistyvätkin yleensä köyhät.

Lukukausimaksu on paitsi

Lukukausimaksu on paitsi oivallinen lahja niin myös todennäköisesti tuottavin investointi, minkä nuoren puolesta voi tehdä. Suomessa on tutkittu, että jos henkilö suorittaa yliopistotutkinnon kauppatieteissä, hän tienaa uransa aikana nettopalkkaa 500.000 euroa enemmän verrattuna tilanteeseen, jossa ei suorittaisi korkeakoulututkintoa. Niinpä jo 8000 suomalaista suorittaakin parhaillaan ulkomaista yliopistotutkintoa, joista 170 meillä HELBUS Helsinki School of Businessissa.

Ruskeita kuoria voi jakaa

Ruskeita kuoria voi jakaa vaikka millä mitalla ja pankkiin niitä rahoja ei saa viedä.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat