Puheenvuoro: Vanjärveläisten avoin kirje Vihdin kunnan johdolle ja päättäjille

Me allekirjoittaneet vastustamme Vanjärven päiväkodin lakkauttamista.

Olemme vihtiläisiä veronmaksajia, joilla on muiden vihtiläisten tavoin oikeus saada tärkeimmät päivittäiset palvelut lähipalveluina.

Nämä tärkeimmät ovat päiväkoti ja koulu. Vanjärvellä nämä palvelut tuotetaan vähin kustannuksin: kunnan omista tilastoista näemme, että Vanjärven päiväkodin toiminta on koko kunnassa kolmanneksi edullisinta lasta kohden ja Vanjärven koulun toiminta kaikkein edullisinta.

Paikallislehdistä saimme juuri lukea, että Vihti hakee Unicefin lapsiystävälliseksi kunnaksi. Hienoa – kunhan muistetaan lapsen etu myös kunnan konkreettisissa teoissa.

Nyky-Suomessa lapsen ehyt oppimisen polku on itsestäänselvä, valtakunnallisesti linjattu tavoite.

Vanjärvellä jatkumo varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen on erityisen sujuva, sillä päiväkoti ja koulu toimivat samassa pihapiirissä tiivistä yhteistyötä tehden.

Kynnys koulun ovella on erittäin matala ekaluokkalaisen ylittää. Koulu ja ihmiset siellä ovat lapselle jo valmiiksi tuttuja, yhteisiä oppitunteja ja muuta toimintaa on ollut oppimisen polun ensiaskelilta alkaen.

Koulun alettua pienen ekaluokkalaisen on mahdollista saada iltapäivähoitoa tutussa päiväkodissa.

Tämän kaiken ehdotettu lakkauttaminen uhkaa nyt romuttaa.

Lakkauttaminen romuttaisi myös paljon muuta. Ensiksikin perheiden arjen sujuvuuden.

”Sujuva arki” on ilmaus, jota päättäjät mielellään toistelevat. Syystäkin! Vanjärvellä on paljon kotoa käsin työskenteleviä vanhempia, joille lähipäiväkoti on ehdottoman tärkeä.

Lähipäiväkoti mahdollistaa ekologisen elämäntavan. Esimerkkiperheelle, joka nyt kulkee päiväkotimatkat ilman moottoroitua kulkuneuvoa, päiväkotipaikan siirtyminen kirkonkylälle aiheuttaisi 250 lisäkilometriä viikossa.

Vuodessa 11 750 ylimääräistä autoilukilometriä yhtä perhettä kohden (viiden viikon loma otettu huomioon). Ilmasto ei kiitä.

Muita kärsijöitä ovat lasten ympäristökasvatus ja liikuntatottumukset, vanhempien ajankäyttö ja kukkaro. Esikoululaisten kuljetukset lankeaisivat toki Vihdin kunnan järjestettäviksi ja maksettaviksi.

Vanjärvellä olemme kiinnittäneet jo pitkään huomiota siihen, että läheskään kaikki hakijat eivät saa paikkaa Vanjärven päiväkodista.

Vuosikymmen sitten päiväkodissa oli lapsia 43, nyt 13 (plus iltapäivähoidossa olevat ekaluokkalaiset).

Lasku ei suinkaan johdu pelkästään ikäluokkien pienenemisestä, vaan vanjärveläiset huoltajat saavat jatkuvasti hylkäyspäätöksiä anoessaan paikkaa Vanjärven päiväkodista.

Perustelut vaihtelevat omituisesti. Vuonna 2016 kunta päätti lakkauttaa kahdesta päiväkotiryhmästä toisen; sen jälkeen paikkaa hakeneille ilmoitettiin, että päiväkoti on täynnä.

Vuonna 2013 päiväkodista purettiin pois pienten lasten pesuallas; sen jälkeen pienet on ohjattu kirkonkylälle hoitoon. Ei kuitenkaan kaikkia, vaan käytäntö on vaihdellut niin, että vanhemmat ovat olleet hämmentyneitä.

Moni on saanut hylkäyksen ilman perusteluita – on vain ilmoitettu, että hoitopaikka on kirkonkylällä. Monella on takanaan se kokemus, että omaan lähipäiväkotiin saa paikan vain sinnikkäästi ”taistelemalla” virkamiesten kanssa.

Lisäksi Jokikunnalla asuvien esikoululaisten kuljetukset Vanjärvelle lopetettiin, ja nykyään kyydin saa ainoastaan kirkonkylälle.

Näillä tavoin päiväkodin lapsimäärää on vuosi vuodelta keinotekoisesti alennettu. Emme voi välttyä kysymästä: kuinka tarkoitushakuista Vanjärven päiväkodin kutistaminen on kunnassa ollut?

Meistä allekirjoittaneista silmiinpistävän moni on muuttanut Vihtiin nimenomaan Vanjärven päiväkodin ja koulun tänne vetäminä.

Meitä ihmetyttääkin suuresti se, jos Vihti ei tajua kampittavansa itse itseään hävittämällä näitä elintärkeitä, elinvoimaa tuovia palveluita.

Hiljattain Yle uutisoi, että kaksi kolmasosaa Suomen koululakkautuksista on ollut turhia (Yle 22.8.). Säästöjä ei ole syntynyt.

Itä-Suomen Avin opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola sanoo ääneen sen, minkä me kaikki tiedämme: Koulun lakkautus tarkoittaa alueen tarkoituksellista näivettämistä.

Vetovoima hiipuu, elinolosuhteet heikkenevät ja lopulta – lapset jäävät tekemättä, syntyvyys laskee. Tismalleen sama pätee päiväkoteihin.

Vanjärven päiväkodin lakkauttamisesityksessä on lähdetty siitä ongelmasta, että kirkonkylän päiväkotikiinteistöissä on väljyyttä. Vanjärven ja Jokikunnan lapset tarvitaan täyttämään noita tyhjiä neliöitä.

Toimitaan siis juuri niin hullusti kuin Kari Lehtola Ylen uutisessa kuvaa: mennään kiinteistö eikä lapsi edellä. Tosin siinäkin mennään metsään, sillä tyhjät neliöt rasittaisivat jatkossa Vanjärvellä: päiväkoti on osa koulun kiinteistöä.

Myytäväksi on suunniteltu rakennusta, jonka lämmityskeskus, vesi ja muu tekniikka ovat yhteiset koulun kanssa.

Juuri parhaillaan kunta toivoo meiltä kuntalaisilta kannanottoja, mistä säästää tai miten lisätä tuloja.

Ensimmäinen keino on lopettaa kunnan tahallinen näivettäminen. Nyt korona-ajan myötä maallemuutto on nouseva trendi, josta Vihtikin on jo hieman hyötynyt.

Tämä käy ilmi johtavan asiantuntijan, valtiotieteiden tohtorin Timo Aron tutkimuksesta.

Suora lainaus: ”koronakriisin jälkeen korostuvat erityisesti asuin- ja elinympäristön monimuotoisuus, väljyys, turvallisuus ja sujuva liikkuminen”.

Useampi ajankohtainen kyselytutkimus vahvistaa, että ihmisiä kiinnostaa maallemuutto laajalti. Kaikkein mieluiten asuttaisiin kaupunkien ympäryskunnissa (MT 26.8.). Siis juuri täällä!

Metropolia ammattikorkeakoulun teettämän tutkimuksen mukaan maallemuutosta kiinnostuneimpia ovat 30–40-vuotiaat perheelliset.

Mitä Vihdin siis kannattaisi tehdä saadakseen taloutensa nousuun?

Markkinoida monimuotoisia asuinympäristöjään ja palveluitaan, ei ajaa niitä alas. Vain siten kunta voi saada lisää asukkaita – ja pitää meidät nykyiset – mikä on riittävän tulopohjan edellytys.

Näennäinen, totaalisesti epäonnistuva säästötoimenpide on lyödä säpäleiksi kustannustehokas, hyvin palveleva päiväkoti–koulu-kokonaisuus, suututtaa asukkaat ja karkottaa veronmaksajat.

Vihdin Vanjärvellä 148 allekirjoittajaa, nimilista toimitettu kuntaan

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu