Tuumittua: Maanantaina on jännitysnäytelmä – tai läpihuutojuttu

Vesa Valtonen

Vesa Valtonen

Lähivuosien kannalta tärkein Vihdin kunnanvaltuuston kokous on maanantaina.

Pitää siis päättää kiinteistöveroista, tuloveroprosentista, talousarviosta ja lähivuosien taloussuunnitelmasta, johon vahvasti linkittyy Perusturvakuntayhtymä Karviaisen talous.

Tunnettua on ollut syyskuun alkupuolelta saakka, että kunnan talous pitäisi pyrkiä samaan jämerin ottein tasapainoon. Siis pitäisi.

Valtuutettujen pitäisi jälleen kerran nousta asuinpaikkansa lähiympäristön, suorien kuntalaispalautteiden ja kevään vaalitaktikointiensa yläpuolelle ja katsoa tiukasti kunnan talouden kannalta parasta mahdollista ratkaisua.

Ojarumpupolitiikka jäi Vihdissä onneksi kauan sitten pois kunnanvaltuuston toiminnasta. Vai jäikö?

Viimeinen suuri iltalypsy Vihdissä oli Vihtijärven monitoimitalon rakentaminen Koulunummelle. Se tuli investointilistalle nykyilmaisua käyttäen lähes puskista.

Maaperä näyttää nyt varsin vetelältä.

Valtuutetut saattavat nyt pohdiskella kaikenlaista. Haluanko tervehdyttää talouden, teenkö riittävästi sen ja uuden kasvun hyväksi, olenko jumittunut entiseen ja nykyiseen, näenkö uusia mahdollisuuksia, olenko tehtävieni tasalla?

Vai haluanko tehdä suuremmat talousremontit vasta ensi vuonna kun korona mahdollisesti hellittää?

Kulttuuriparodioista tuttu etelä-eurooppalainen asioiden kanssa vitkuttelu ja huomiseen siirtäminen ei edusta vastuullista vihtiläistä kunnallista päätöksentekoa.

Toki talouden korjausliikkeitä voidaan tehdä alkuvuodestakin jos ihan päin mäntyjä alkaa mennä maanantaisen mahdollisen jahnaamisen takia, mutta sitä vaikeampaa se taitaa olla mitä lähempänä kuntavaalit ovat.

Kunnanvaltuutetuille on tarjoiltu budjettikäsittelyä varten yllin kyllin laskelmia nykytilasta ja lähitulevaisuuden väylistä.

Tulevaisuus on pienestä kiinni. Yksi esimerkki vihtiläisestä päätösten tekemisestä ja niiden seurauksista on yli 500 vuoden takaa.

Vihdin kirkonkylään rakennettiin suurin uhrauksin harmaakivikirkko, jossa virkaansa astui Vihdin ensimmäinen nimeltä tunnettu kirkkoherra vuonna 1507.

Jos se kirkko olisi rakennettu nykyisen Kirkkoniemen kulttuurikeskuksen paikalle vähemmän vetelään maaperään niin olisiko kirkko vielä pystyssä ja Vihti merkittävä kulttuurikohde?

Kunnan tulevaisuuden perustusten peruskorjaaminen pitäisi siis aloittaa maanantaisessa kokouksessa, mutta maaperä näyttää nyt varsin vetelältä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.