Tuumittua: Hanskat, jääskrapa, lunta, suolaa ja liukastelua

Vesa Valtonen

Vesa Valtonen

Perjantaiaamun keli ei pitänyt olla minkäänlainen yllätys. Se näytti kuitenkin olevan aika monelle.

Liikenteeseen lumen peittämään maisemaan näytti moni lähtevän ilman mitään valmistelutoimia yhtä rivakasti kuin kesäkelillä hauki rantaruovikosta ulapalle.

Lämpötila oli muutaman asteen miinuksen puolella. Illalla taivas möyri ja vettä satoi ajoittain kuuroissa, vähän liioitellen jopa kaatamalla.

Yöllä vesisade muuttui kristallimuotoon ja maa peittyi talven ensimmäiseen lumivaippaan, vaikkakin ohueen sellaiseen. Hetken huumaksi se näytti jäävän.

Ulkona vailla mitään suojaa värjötelleisiin autoihin oli pakkautunut laseihin varsinainen röpelöinen tinttujää.

Jos tähän ei ollut varautunut niin liemessä oli. Siis hanskat käteen ja jääskrapa rouhimaan.

Tilanteen ennakoineet pääsivät helpolla kun sisätilalämmittimet ja webastot hohkasivat mukavaa lämpöä ja liikenneturvallisuutta. Moni varmasti kiitteli auton puolihupun tai tuulilasipeitteen kätevyyttä.

Aamuvarhaisella Nummelassa oli liikenteessä – edellistalvien vankkoja perinteitä kunnioittaen – ajoneuvoja, joiden kuljettajat olivat tehneet tuulilasiin suunnilleen samankokoisen näkemäaukon kuin panssarivaunun kuljettajilla on. Voi hyvää päivää, tai yötä!

Sivulasit olivat umpijäässä, takalasista puhumattakaan. Jos olisi muutaman minuutin panostanut omaan ja erityisesti muiden turvallisuuteen niin moni jännitysmomentti olisi poistunut.

Ja "sokerina" pohjalla: Nousu Meritietä pitkin kohti rautatiesiltaa näytti olevan jollekin kovin haasteellista. Suti, suti ja suti. Lopulta sai kuski kaasuteltua autonsa loivan mäen päälle rautatiesillalle.

Ilman suuria älynponnistuksia saattoi päätellä, että ajoneuvossa oli kesärenkaat.

Karhenteen ripottelu Nummelan keskustan kevyen liikenteen väylille alkoi perjantaiaamuna hyvin varhain.

Näppärällä Vihdin kunnan pienellä lavapakulla puolestaan suihkuteltiin taajaman pääväylille lavalla olleesta muovipytystä lunta ja jäätä sulattavaa liuosta niin, että aamukuudelta väylillä oli pitoa, kaiketi myös kesärenkailla taiteilleille.

Voi vain toivoa, että talven ensimmäinen liukkaus ei käynyt kenellekään kohtuuttoman kalliiksi.

Mitä tästä opimme? Jotkut eivät välttämättä yhtään mitään. Moni kuitenkin vakuuttui ennakoinnin suuresta merkityksestä ja hyödyllisyydestä. Turvallisuuden merkityksestä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu